Maakuntahallitus myönsi maanantaisessa kokouksessaan maakuntajohtaja Pauli Harjulle vuoden virkavapaata. Enempään eivät sen valtuudet riitä. Pitempi virkavapaa-anomus on Harjulla jo jätettynä maakuntavaltuuston päätettäväksi.
Hän anoo virkavapaata enintään vuoden 2019 loppuun asti. Tuo ajankohta on takaraja, johon mennessä Harjun nyt ottama pesti maakuntauudistuksen muutosjohtajana kestää.
Sen verran varmana hän virkavapaan saamista pitää, että haussa on nyt viikkokämppä Helsingissä. Kotipaikkana pysyy Pudasjärvi, työmatka vain on turhan pitkä päivittäin kulkea, Harju sanoo.
– Matkustelu kyllä lisääntyy entisestä, uusi tehtävä vaatii paljon reissaamista eri puolilla maata. Työpaikka on Helsingissä Mariankadulla, ylimpänä esimiehenä kuntaministeri Anu Vehviläinen.
Valtiovarainministeriön kunta- ja hallinto-osasto paikkana ei Harjulle entuudestaan kovin tuttu ole, mutta henkilöt, joiden kanssa töitä tehdään, kyllä.
Harju kuvaa alkavaa työtään uuden maakuntamallin ylösajoksi. Häneltä odotetaan muutossuunnitelmaa, jota poliittisen päätöksentekijät ovat linjanneet. Paljon on kuitenkin vielä auki, hän tietää.
Maakuntamallin sisältö tulee uudelle muutosjohtajalle pääosin ylempää annettuna, hän valmistelee muutoksen, jota luonnehtii historiallisen suureksi, täytäntöönpanoa.
Täytäntöönpano tapahtuu paljolti maakunnissa, Harju sanoo. Maakuntaliittojen ja ely-keskusten johto sekä suurimpien kuntien johto ovat tärkeimpiä kumppaneita siellä.
Paluu virkavapauden jälkeen maakuntajohtajan tehtäviin ei Harjun mielestä ole itsestään selvää. Mikäli uudistus menee nykyisten suunnitelmien mukaan, on maakuntien ja ilmeisesti niiden johtajien rooli toisenlainen kuin nyt.
– Tulevia maakuntia voisi luonnehtia suuriksi kunniksi. Niille siirtyy tehtäviä kunnilta, ely-keskuksilta ja tietenkin kuntayhtymiltä. Myös ympäristöterveydenhuolto sekä palo- ja pelastustoimi tulevat uusien maakuntien katon alle.
Eniten ovat auki kuntien ja kuntayhtymien omaisuuteen liittyvät asiat. Niistä, isoimpina terveydenhuollon rakennukset, Pauli Harju epäilee tulevan kiistaa kuntien, maakuntien ja valtion välillä.
Muutoksen takana pitää olla yritystä, tahtoa ja poliittista voimaa. Perustuslailliset seikatkin nousevat jossain vaiheessa esille lainsäädäntövaiheessa, Harju tietää.
– Kiistaa on aivan varmasti tiedossa, niin paljon pieniä yksityiskohtia uudistuksessa tulee olemaan. Mutta onhan se niinkin, että jos iso muutos vaikuttaa helpolta, on jotain pielessä.
Aloittava muutosjohtaja haluaa nähdä tekeillä olevan uudistuksen itsehallinnon ja omavastuisuuden nostamisprojektina. Ajattelutavat ja monet nykyiset toiminnat pitää saada muuttumaan, hän linjaa.
Maakuntahallitus otti maakuntajohtajan viransijaiseksi Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämetin ajalle 15.8.2016-14.8.2017 maakuntahallituksen puheenjohtajan esityksen mukaisesti.