Kesäkuvakisa: Osal­lis­tu Ii­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan ja voita hienoja pal­kin­to­ja – Katso jat­ku­vas­ti täy­den­ty­vä ku­va­gal­le­ria

Oulun yli­opis­ton tut­ki­mus: Reipas kävely alentaa se­pel­val­ti­mo­tau­tia sai­ras­ta­van ve­ren­pai­net­ta myös pak­kas­sääl­lä – raskaan lumen ko­laa­mi­nen taas voi nostaa ve­ren­pai­net­ta

Raskaan lumen kolaaminen on esimerkki staattisesta lihastyöstä, joka voi nostaa verenpainetta kylmässä.
Raskaan lumen kolaaminen on esimerkki staattisesta lihastyöstä, joka voi nostaa verenpainetta kylmässä.
Kuva: Jussi Leinonen

Sepelvaltimotautia sairastavat hyötyvät liikunnasta myös pakkaskeleillä. Asia selviää tuoreesta Oulun yliopiston tutkimuksesta.

Jo aiemmin on tiedetty liikunnan laskevan verenpainetta suorituksen jälkeen useammaksi tunniksi tai jopa vuorokaudeksi. Kylmän taas tiedetään kohottavan verenpainetta ja lisäävän sydämen työmäärää liikunnan aikana.

Oulun yliopiston tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että palautuminen liikunnasta oli samanlaista niin lämpimässä kuin kylmässä lämpötilassa. Kuitenkin staattinen liikunta kylmässä nosti verenpainetta, eikä syytä tähän vielä tiedetä.

Säännöllinen liikunta on tärkeää sepelvaltimotaudin hoidossa ja sen etenemisen hidastamisessa. Pakkasen aiheuttamat sydänoireet ovat yleisempiä sepelvaltimotautia sairastavilla.

– Nyt julkaistut tulokset kannustavat sepelvaltimotautia sairastavia ympärivuotiseen ja turvalliseen liikuntaan myös talvella, tiedotteessa todetaan.

Tutkimuksen mukaan eritoten dynaaminen liikunta, kuten ripeä kävely laski aortan systolista yläpainetta sekä kylmässä että lämpimässä tehtynä. Paine laski 6–10 mmHg sekä 22 asteen lämpötiloissa että 15 pakkasasteessa.

Käsillä tehtävä dynaaminen työ laski systolista verenpainetta 2–4 mmHg. Käsillä tehtävän staattisen työn tekeminen taas nosti systolista verenpainetta kylmässä keskimäärin 7 mmHg, mutta lämpimässä verenpaine ei noussut. Käsillä tehtävää staattista työtä on esimerkiksi raskaan lumen kolaaminen.

Tutkimukseen osallistui oululaisia 40–70 -vuotiaita sydäninfarktin saaneita sepelvaltimotautia sairastavia miehiä. Tutkimuksessa heistä 11 käveli ripeästi juoksumatolla ja toisessa kokeessa 15 tutkittavaa polki käsiergometria ja teki staattisia ylävartalotyöntöjä eteenpäin. Liikuntasuorituksen jälkeen molemmat ryhmät lepäsivät.  Molemmissa kokeissa lämpötilat olivat -15 astetta ja 22 astetta. Koehenkilöiden aortan verenpaine ja valtimojäykkyys mitattiin ennen liikuntaa ja 25 minuuttia sen jälkeen.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaman tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Scientific Reports -julkaisusarjassa. Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Juho Vainion Säätiö.