Marja-Leena Kaijala näyttää kävyistä tekemäänsä kranssia, jonka ympärille on kiedottu punainen nauha.
– Tässä on styroksipohja, mutta pajupohjiakin olen itse tehnyt havukransseihin. Käpyily on minulle ihan uutta, hän tunnustaa.
Luovat kädet -kurssilla oppii muun muassa, että sisälle tuleviin koristeisiin käy kuumaliima, ja ulkona taasen asennusliima toimii parhaiten.
– Pakkasen kestävä asennusliima ei styroksin kanssa yleensä käy, kun styroksi voi sulaa. Mahdollisen sulamisen näkee kuitenkin heti, kansalaisopiston opettaja Leila Kyngäs-Teeriniemi selventää.
Kävyt pitää kuivattaa sisällä lämpimässä, ennen kuin niistä voi askarrella. Sisällä kävyt aukeavat.
– Tässä on kolmenlaisia, eri kokoisia, käpyjä: kuusen, männyn ja mustakuusen. Naapurimies on luvannut, että saan hänen käpymetsässään käydä, Kaijala kertoo.
Harrastaja paljastaa, että käpykranssin tekemisessä on juju: kävyt liimataan päällysrivi kerrallaan.
– Luovuuttakin saa käyttää siinä, miten kävyt sijoittelee. Tässä ne muodostavat kiemurtelevan kuvion. Lopuksi olen vielä suihkuttanut kranssiin tekolunta, siitä syntyy valkoinen pinta. Tämä menee minulla katoksen alla, Kaijala juttelee.
– Spraymaali ainakin kestää, jos sillä tekee lumimaisen pinnan ulkokranssiin. Näihin voi laittaa hilettäkin kimalteeksi, hän pohtii.
Kurssilla on tehty myös puutähtiä ja kransseja eri aineksista, kuten kanelitangoista.
Onpahan eräs tehnyt jopa kranssin naavasta!
– Asettelin styroksipohjalle liimaa ja siihen naavaa. Sitten pyörittelin pintaan erisävyisestä naavasta kiekuroita ja asettelin kiekuroiden keskelle kävyt. Kranssi sai vielä punaisen ja kullanväriset nauhakoristeet, Sirkka Kouva selittää.
Pöydällä on piparkakkumuotilla valkosavesta leikattuja lintuja ja sydämiä. Ne on koristeltu sapluunoilla painamalla. Keraamiset ”piparit” käyvät myös kranssiin pujotetuiksi yksityiskohdiksi.
