Niin kehno ei Pudasjärven viljelijöiden tilanne ole kuin on Kuusamossa, lohduttautuu maatalousyrittäjä Jukka Särkelä Metsälästä. Toinen tuorerehusato on Aholan tilalla saatu pyöröpaaleihin, vaikka lähes työläimmän kautta.
– Moneksi viikoksi venähti tuorerehun korjuu sateiden ja peltojen vettymisen takia. Kun jo kesän alku viivästyi, tuntuivat sateet entistä enemmän. Mutta saatiin korjuuseen kuivaheinääkin hehtaarin verran, karjalle terveysrehuksi.
Ei Aholan lypsykarjalla enempää kuin poroillakaan silti nälkätalvea ole tulossa. Rehua tuli niin määrällisesti kuin laadullisesti varsin hyvin. Särkelä arvelee, että myydäkin rehua voidaan.
Sekin huono puoli kosteassa syksyssä oli, että tilan työt lykkääntyivät kohti loppusyksyä. Jos siitä tulisi kuiva ja lämmin, ehtisivät Aholan miehet kuskata kuivalannan ja kyntää peltoja suunnitelmien mukaan.
Pudasjärven loppukesän sateisimmalla kulmalla noin 40-päistä lypsykarjatilaa pitävä Matti Alatalo kiittelee onneaan, kun kiirehti aloittamaan toisen rehusadon korjuun ajoissa.
– Se koottua saatiin juuri sopivasti ennen niitä kovia sateita. Nyt ovat pellot niin märkiä, että ei sinne korjuukalustolla olisi asiaa.
Alatalon mukaan tilan kesätöiden aloitus viivästyi normaalista kolmisen viikkoa myöhäisen kesäntulon takia. Kesän mittaan luonto kuitenkin suosi, ja syystyöt saattoi aloittaa liki keskimääräiseen aikaan.
Toinenkin tuorerehusato oli niin laadun kuin määrän puolesta hyvä, Alatalo summaa. Hän naurahtaa kiireellisyytensä olleen hyvästä, heinä kun ei ehtinyt vanhaksi ja tilanne oli rehunkorjuun puolesta oikeinkin hyvä.
Muuten eivät lypsykarjatilallisten näkymät kovin valoisilta näytä. Sekä Alatalo että Särkelä pitävät tuottajahintoja kehnoina, nousua näyttää pitävän edelleen vain odottaa.
Kun tuotannon kulut samaan aikaan kasvavat, on viljelijä tiukoilla. Alatalo tekee sivutöinään maansiirtoalan urakointia omalla ja lähikylillä.
Varsinkin vapaa-ajan asukkaat ovat niissä töissä työllistäneet mukavasti, hän kiittelee.
Pitäjän länsikulmilla Siurualla Nilla Jaakolan lammastilalla on kesän laiduntanut reilut 250 yli vuoden ikäistä päkättäjää. Niille rehu, kuivana ja puolikuivana pyöröpaaleihin korjattu, kasvaa vuokrapeltojen ohella pelloilla, joita Jaakola hoitaa kunnossapitoperiaatteella.
– Kasvun ja korjuuolosuhteiden kannalta ei isompaa moittimista ole ollut. Kuivaheinän kaato ja murskaus sattui juuri sopivaan aikaan, ihan pölisevän kuivana sen sain paalattua.
Sen verran paljon Jaakolan katras rehua popsii, että mies hankki itselleen käytetyn pyöröpaalauskaluston. Uuteen ei lampurin kannata eurovähiään sijoittaa, hän hymähtää.
Kesän kasvuolot olivat lopulta hyvät. Jaakola kertoo alkukesästä kylvämänsä timotei-kaurasekoituksen kasvaneen hyvin. Paaliin sato oli pantu, kun kaura alkoi olla valmista.
Siuruan miehen kiireet jatkuvat. Rahtiteurastuksia Pudasjärven teurastamolla tekevä Jaakola on jo tälle syksylle pannut melkoisen määrän karitsoita lihoiksi. Niitä tulee lampureilta lähikunnista.
Lähes kaikki lampurit markkinoivat lihatuotannon itse. Jaakolan mielestä lampaanlihan hinta on varsin hyvä.
Näistä puolin mies tietää teurastamolle tuotavan kesälampaita. Niiden lihat menevät poikkeuksetta harrastajien omiin suihin.