Enimmäkseen kehuja ja kiitoksia on tullut moottorikelkkailijoilta Pudasjärven kelkkaurien kunnosta. Syötteen kyläkaupan kauppias Kalle Tihinen kertoo kehuja olevan mukava kuulla ja niitä eteenpäin välittää.
– Meneehän urat välillä patikoiksi, kun niitä sadoilla kelkoilla ajetaan. Kuuluvat kelkkailijat ymmärtävän, että joka väliin ei uria lanaaminen ole mahdollista.
Raahelainen Jukka-Pekka Mikkilä ajelee paljon Syötteen seudulla. Hän tulee usein päiväksi, ja pyöräyttää mutkan Taivalkoskella, Rytingissä, joskus Ranualla tai Puolangalla asti.
– Parisataa kilometriä tulee helposti kelkan matkamittariin päivässä. Nuorempana tuli ajettua enemmänkin, nyt vähempikin tuntuu riittävän.
Mikkilä pitää suorastaan urilla kelkkailevan velvollisuutena käyttää niiden varrella olevia palveluita. Niinpä hän tankkaa kelkkansa, kun bensaa on tarjolla ja hörppää kahvit ja ottaa jotain pientä purtavaa, kun sellainen paikka eteen tulee.
Raahen mieskin kehuu urien kuntoa. Tosin hän naureskelee olevansa niitä kiireettömimpiä kuskeja, nelitahti-Yamaha kun ei hänestä ole mikään ohjus vaikka tehoja moottorista löytyykin.
Ihan halpaa lystiä ei päivän kelkkailu Jukka-Pekka Mikkilän mukaan ole. Hänen kulkupelinsä vie 17 litraa bensaa sadalla kilometrillä. Mutta remontteihin ei rahaa mene, hän kehaisee yhdeksän talvea ja 12500 kilometriä ajettua kelkkaansa.
Kelkkailijoita oikein odottaa, kun talvi alkaa, kertoo Rytingin kaupan kauppias Elina Hirvasmaa. Hänen kauppansa ja pieni kahvio ovat kelkkauran varrella ja siksi suosittu pysähtymispaikka kelkkailijoille.
– Perjantai-iltapäivisin niitä alkaa tulla. Varsinkin lauantait ovat vilkkaita päiviä. Parhaimmillaan tässä poikkeaa 60–70 kelkkailijaa päivässä. Hyvin tärkeä asiakasryhmä he tässä ovat.
Polttoainetta kelkkailijat ostavat ja kyllä useimmat myös kupin-pari kahvia ja jotain syötävää, Hangasmaa on huomannut.
Sama on havainto myös Syötteen kyläkaupalla. Kelkkojaan tankanneet nauttivat yleensä suolapalaa. Lisäksi monet ostavat mukaansa retkievästä, varsinkin makkaraa.
– Selvästi enemmän on kelkkailijoita täällä ollut liikkeellä kuin viime talvena. Minusta näyttää, että myös uusia kelkkoja on hankittu ja niillä ajetaan paljon.
Kalle Tihinen naurahtaa kelkkailijoiden kommentoivan kyläkaupan automaatin polttoaineen vähän muita korkeampaa hintaa vain sanomalla tärkeää olevan vain bensan saatavuus, hinnalla ei niin väliä.
Tihinen sanoo tankilla parhaina päivinä pistäytyvän jopa parisataa moottorikelkkaa. Usein he hankkivat myös urakarttoja ja kyselevät kylän muista palveluista.
Kauppias sanoo kysyjät heiltä ohjattavan niin ruokapaikkoihin kuin kylän muiden palveluiden pariin mielellään ja uskoo muiden yrittäjien tekevän samoin.
Livolla bensakauppa piristyy talvisin, kun kelkkauraa ajavat poikkeavat tankille ja kaupan tarjonnasta nauttimaan, kertoi Livokkaan rahastonhoitaja Minna Perttu.
Parhaina kuukausina on bensaa myyty melkein tuhat litraa. Juuri täytettiin säiliö, että riittää kevään ajelijoille myytävää. Uralla huristelevat kelkkailijat ovat kyläseuran pyörittämälle kaupalle tärkeitä ja tietenkin tervetulleita asiakkaita, Perttu sanoi.
