Kenraalimajuri Timo Rotonen otti vastaan Lapin sodasta kotiutettujen, Kittilästä kotiin kävellen palanneiden veteraanien muistoksi järjestetyn Takaisin kotiin -marssin noin nelisataapäisen marssirivistön lauantaina Hirvaskosken koululla.
Rotonen piti saamaansa kutsua tapahtumaan kunniatehtävänään.
Julkisia esiintymisiä syntymäpitäjässään historian ainoalla pudasjärveläislähtöisellä kenraalilla ei ole ennen ollut, sillä maanpuolustuksellisia kiireitä on riittänyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Vuonna 1959 syntynyt Rotonen on kuulunut kenraalikuntaan jo vuodesta 2012, jolloin sai ensimmäiset leijonat kaulaansa, toiset pari vuotta myöhemmin.
Ehkäpä jatkossa kenraalin statusta ja arvovaltaa olisi syytä käyttää hyväksi laajemminkin.
Kenraali Rotonen kuuluu merkittävästi Pudasjärven taloudelliseen kehitykseen vaikuttaneeseen Rotosen kauppiassukuun, joka on alun perin lähtöisin Vienan Karjalan Pistojärven Suvannon kylästä.
Suvun tunnetuin jäsen on kauppaneuvos Janne Rajamaa (ent. Rotonen), Rajamaa Oy:n, nykyisen M-tavaratalon perustaja. Timo Rotosen isä Jaakko toimi 1970-luvulle saakka yhtiön toimitusjohtajana. Kauppaliikkeellä oli Pudasjärvellä enimmillään 13 myymälää ympäri pitäjää.
Miksei kauppiassuvun vesasta tullut kauppiasta? Rotosen mukaan sotilasura oli oma valinta, eikä perhekään nuorukaisen aikeita toppuutellut.
Kauppiasgeeneillä on ilmeisesti ollut vaikutusta myös sotavaltion palveluksessa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana Rotonen toimii tehtävässä, jossa pääosa puolustusvoimien materiaalin ja palvelujen hankinnoista kulkee hänen organisaationsa kautta, noin kaksi kolmasosaa Suomen puolustusbudjetista.
– Melko massiivista kauppaa pyöritän, villasukista hävittäjäkoneisiin, mutta en osallistu kauppojen valmisteluun, kenraali naurahtaa ja kiittelee näiltä osin alaisiaan, joita on noin 2500, suurin osa siviilihenkilöstöä.
Rotosen perhe muutti Pudasjärveltä Ouluun Timo-pojan ollessa kymmenvuotias. Neljä luokkaa hän ehti kuitenkin kansakoulua Kurenalla käydä.
– Koskaan en ole täältä lähtenyt. Ystävyyssuhteet ovat Pudasjärvelle säilyneet. Kesäpaikkakin on nykyään Siuruanjoen varressa, kertoo kenraali, jonka harrastuksiin kuuluvat metsästys ja eränkäynti.
– Intiaanikanootilla on tullut vesillä liikuttua jo 30 vuotta. Taivalkoskelta on monta kertaa Iijoki Kurenalle laskettu. Joskus välillä koskessa kastuttukin.
Koti on jo 20 vuotta ollut Orivedellä, mutta vaimonsa Kaisan todistuksen mukaan viisi viikkoa vuodesta kuluu Pudasjärvellä. Tämä kesä, kuten moni edellinenkin on mennyt halonteossa.
Perheen kolme lasta ovat jo tulleet siihen ikään, etteivät enää vanhempiensa matkaan lähde, mutta tulevaisuudessa on odotettavissa mieluinen paluu takavuosien kesiin. Ensimmäinen 1,5-vuotias lapsenlapsi on vieraillut mökillä jo kaksi kertaa.
– Täällä meillä on omaa aikaa olla mökillä ja luonnossa, ihastelee hoitoalalla elämäntyönsä tehnyt vaimo.
– On hyvä, että ihmisellä on juuret. Jostain kauempaa katsottuna pudasjärveläisyys on eksoottinen asia. Jossain pitää olla harpin piikki kiinni, perustelee maailmaa töidensä perässä kiertänyt kenraali.
Yhteyksiä kotiseutuun ja sieltä lähtöisin oleviin hän pitää myös ammatillisin perustein. Kerran vuodessa kokoontuvat Pudasjärveltä lähtöisin olevat kadettiupseerit kotipitäjässään. Heitä on yllättävän monta.
Onko joukossa tuleva kenraali, Rotonen ei osaa sanoa. Mutta miten Pudasjärveltä päästään kenraalikuntaan? Oman urakehityksensä pohjalta hän ei osaa muuta neuvoa antaa, kuin että tekee työnsä hyvin.
– Muut panevat sen merkille. Lisäksi tarvitaan oikeaan osunutta ajoitusta ja ehkä tuuriakin, arvelee Rotonen, jonka ohjeistus pätee myös siviilimaailman puolella:
– Ei pidä mennä sieltä, mistä aita on matalin. Vaikeisiinkin asioihin on osattava tarttua ja suoriutua niistä mahdollisimman hyvin. Ei kannata pistää itse ovia edestään kiinni. Lisäksi tarvitaan kursseja, koulutusta ja kovaa työtä.
Jatkuvaa kouluttautumista Rotosen elämä on ollut. Ylioppilaaksi hän valmistui Oulun Kuusiluodon yhteislyseosta, josta syksyllä 1978 varusmiespalvelukseen Kajaaniin. Reserviupseerikoulun aikaan hän pyrki Kadettikouluun ja pääsi. Sillä reissulla hän on vieläkin, ollut pian 40 vuotta.
Aselajiksi valikoitui ilmatorjunta. Kadettikoulun jälkeen ensimmäinen palveluspaikka oli Oulun ilmatorjuntapatteristo. Kaupungin kasarmilla kului aikaa kuusi vuotta. Sen ohessa ja jälkeen seurasi sotilasalan opintoja ja tehtäviä eteläisessä Suomessa.
Sotakorkeakoulun Rotonen suoritti vuonna 1991. Sen jälkeen hän on toiminut useissa merkittävissä Puolustusvoimien johto- ja komentotehtävissä. Sotilasuraa ovat täydentäneet opinnot ja ulkomaan komennukset.
