Kolumni

Met­su­ri­sek­suaa­leis­ta elin­voi­maa – Olisiko rai­vaus­sa­has­ta tu­le­vai­suu­den per­so­nal trai­ne­rik­si?

-

Uudesta Aarre-lehdessä on artikkeli oululaisesta rakennusinsinööri Kari Koivukankaasta, joka on hankkinut metsää Pudasjärveltä. Hän käyttää metsänhoito- ja hakkuutöihin lähes 100 päivää vuodessa varsinaisen leipätyönsä ohessa.

Koronavuosi on nostanut monipaikkaisuuden ja maaseudulla tapahtuvan harrastamisen ja työskentelyn laajemmaksi ilmiöksi, kun yli miljoona suomalaista tekee säännöllistä etätyötä.

Vaikka paluu normaaliin tapahtuu aikanaan, on selvää, että työn tekemisen muoto muuttuu. Monipaikkaisuus ja osa-aikainen etätyö tulevat jäädäkseen. Puolustushallinto on näyttämässä esimerkkiä tulevasta. Ministeri Kaikkosen mukaan jatkossa 60 % puolustusvoimien työntekijöistä saa mahdollisuuden etätyön tekemiseen. Kun hallitus on laajentamassa laajakaistatukea kattamaan myös vapaa-ajan asunnot, paranevat monipaikkaisen työnteon mahdollisuudet myös syvällä maaseudulla.

Mielenkiintoinen väestöryhmä monipaikkaisuusilmiön vahvistuessa ovat yksityiset metsänomistajat, jotka omistavat Suomen metsäpinta-alasta lähes 2/3. Metsänomistajia on noin 600 000.

Voisiko lisääntyvän etätyömahdollisuuden ja aktiivisen metsänomistajuuden yhdistää nykyistä paremmin? Voisiko metsänhoitotöistä kehittyä vakava kilpailija kaupunkien kuntosaleille? Olisiko raivaussahasta tulevaisuuden personal traineriksi?

Tänä vuonna julkaistun Metsänomistaja 2020 tutkimuksen mukaan Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Metsänomistajakunnan ikääntymiskehitys on kuitenkin taittumassa.

Nykyisin vain joka kymmenes metsänomistaja on päätoiminen maa- tai metsätalousyrittäjä, kun palkansaajia on jo kaksi viidestä. Metsänomistajien koulutustaso on noussut ja lähes puolella metsänomistajista on jo opisto-, AMK- tai yliopistotutkinto. Puolet metsänomistajista asuu jo taajamissa ja kaupungeissa.

Maaseutupitäjissä, kuten Pudasjärvellä, voisi pohdiskella olisiko etätyön mahdollistumisen, luontoharrastusten nousevan trendin ja laajan yksityisen metsänomistajakunnan ympärille rakennettavissa esimerkiksi kaupungin ja metsänhoitoyhdistyksen yhteishanke? Hankkeella voisi kouluttaa ja innostaa etämetsänomistajia metsänhoitotöihin sekä parantaa vapaa-ajanasuntojen tietoliikenneyhteyksiä. Laajassa metsänomistajakunnassa voisi olla yllättävää potentiaalia. Etätyön vastapainoksi voisi ryskää hyötyliikuntaa ja lisäansioita omissa metsissään, kuten Koivukangas kuvaa artikkelissa.

Hankkeen seurauksena voisi maalaiskaupunki saada myös pysyviä veronmaksajia, jos varsinaista työtä tehtäisiin etänä esimerkiksi viikonloppujen ympärillä. Asuminen voisi käännähtää niin päin, että ansiotyöpaikkakunnalla olisikin pienempi kakkosasunto, ja vapaa-ajan asunto muutettaisiin varsinaiseksi asunnoksi.

Vapaa-ajan-asuntojen muuttaminen pysyväksi asunnoksi on Sipilän hallituksen tekemän lainsäädäntömuutoksen seurauksena yksin kuntien päätettävissä. Poronhoitoalueen kunnissa lisävetovoima tarjoaa metsästyslain 8. pykälän vapaa metsästysoikeus valtion mailla.

Uuden vuoden arvaukseni on, että koruja ja kosmetiikkaa käyttävien sekä kauneuttaan hoitavien ja kuntosalilla hyvännäköisyyttään trimmaavien metroseksuaalien vastapainoksi nousevat tulevina vuosina etätöitä tekevät, erää käyvät ja rennosti flanellipaitaan pukeutuvat parrakkaat ja stihlejä pärisyttävät metsuriseksuaalit.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK ry.