Alexia Constantinou, 20, on saanut nauttia Suomen kesästä kauneimmillaan. Kanadan Vancouverissa, British Columbian yliopistossa metsätieteitä opiskeleva nuori nainen on ollut Metsähallituksen harjoittelijana Pudasjärvellä toukokuusta lähtien.
Torontossa syntyneen Constantinoun kiinnostus luontoon alkoi kanoottiharrastuksesta jo teini-iässä, ja pitkän pohdinnan tuloksena hän päätyi metsäalaan. Molempien maiden puuston tunteva Constantinou sanoo, että Suomen ja Kanadan metsissä on eroja, mutta että monimuotoista kanadalaista metsää on hankalaa määritellä.
– On vaikea tarkkaan sanoa, millainen edes on tyypillinen kanadalainen metsä. Meillä on enemmän lehtipuita sekä setrejä idässä ja lännessä taas on setrejä ja muita havupuita. Metsärajan Kanadassa muodostavat kuusi ja koivu, Suomessa taas havupuista mänty ja viimeisenä pohjoisessa sinnittelee koivu, hän vertailee.
Constantinou muistuttaa myös, että Kanadassa ollaan myös erilaisessa tilanteessa puuston kierron suhteen: Siinä missä meillä ollaan kaatamassa joko toista tai kolmatta, eli keinollisesti uudistettua, puusukupolvea, Kanadassa hakataan nyt vasta ensimmäistä, aikoinaan luonnollisesti syntynyttä sukupolvea.
Harjoittelujaksoon on kuulunut monipuolisesti kenttätyötä, ja hän on päässyt muun muassa istuttamaan puita, tarkastamaan taimikoita ja suunnittelemaan leimikoita. Lisäksi hän on päässyt vierailemaan Rovaniemellä ja Suomussalmella.
Constantinou on myös viety marjastamaan, ja sanat ”hilla” ja ”mustikka” ovatkin jo osa hänen sanavarastoaan. Englanninkielisen Constantinoun mukaan kielimuuri ei ole ollut ongelma.
– Kyllä sitä toki täytyy olla aika ulospäinsuuntautunut ja kärsivällinen persoona, että jaksaa vaatia, että asiat selitetään englanniksi... Mutta täällä on aina, jos jonkun oma kielitaito ei riitä, löytynyt joku toinen tulkkaamaan, hän kiittelee.
Constantinou on majaillut harjoittelunsa ajan Jyrkkäkosken kupeessa OSAO:n asuntolassa. Kämppäkavereista on tullut nuorelle naiselle tärkeitä ystäviä. Vapaa-aikanaan Pudasjärvellä hän sanoo viettävänsä urheilullista elämää.
– Kun aikaa on, käyn juoksemassa ja kuntosalilla treenaamassa. Saattaa kuulostaa vähän tylsältä, mutta jospa olisin ainakin timmissä kunnossa sitten syksyllä palatessani Kanadaan, hän vitsailee.
Elokuussa päättyvän harjoittelun jälkeen Constantinou palaa Kanadaan ja odottaa pääsevänsä viettämään hetken laatuaikaa läheistensä kanssa ennen opintojen jatkumista. 3. vuosi yliopistossa alkaa syksyllä, ja hänellä on selvät sävelet myös siitä, mitä tapahtuu kandin valmistumisen jälkeen. Tämän hetken kuumimmat kysymykset metsäsektorilla liittyvät Kanadassa metsäpaloihin, ja aihe kiinnostaa myös Constantinouta.
– Haluan kokeilla metsäpalomiehen töitä, mutta sen jälkeen jatkan opiskelua maisteriksi. Isäni on professori, ja se on myös minun haaveeni, joten tulevaisuuden suunnitelmani pitävät sisällään vielä todella paljon opiskelua, Constantinou naurahtaa.
Metsähallitus tekee yhteistyötä harjoittelijavaihdossa British Columbian yliopiston kanssa. Opiskelijoita on ollut harjoitteluissa myös Kuhmossa ja Rovaniemellä.
