– Varsinkin eteläisellä poronhoitoalueella poro on vajaasti hyödynnetty matkailun vetonaula, Juha Järvenpää toteaa.
Aktiivisten poronhoitajien lukumäärä laskee ja keski-ikä kasvaa. Lisäpotkua porosta -hankkeen projektipäällikkö Järvenpää uskoo, että mahdollisuuksia olisi moneen, kun vain poroyrittäjyyteen liittyviä ideoita jalostetaan.
– Poroa, poronhoitotyötä ja -kulttuuria ei ole vielä kaikkialla tuotteistettu eikä paikallisuutta ole osattu riittävästi hyödyntää.
Nyt erilaisista porotuotteista haetaan lisäpotkua sekä itse porotaloudelle että poromatkailulle.
Mitä tuotteet sitten voisivat olla?
– Vain luovuus on rajana, Järvenpää sanoo.
Myös rovaniemeläinen yrittäjä Anna-Riikka Lavia tietää, että mahdollisuuksia erilaiseen yritystoimintaan poron ympärillä on. Lavia itse on toiminut yrittäjänä puolentoista vuoden ajan Arctic Ice Cream Factoryssa, joka valmistaa Rovaniemellä jäätelöä kotimaisista raaka-aineista.
Nopeasti suosiotaan kasvattanut pieni jäätelötehdas on nyt tilanteessa, jossa tuotteita menee kaupaksi niin paljon kuin niitä ehtii tehdä. Esimerkillään Lavia haluaa osoittaa, että yritystoiminta kannattaa, kun asiat tehdään harkitusti alusta loppuun. Lavian ”tonttujäätelön” brändi tuo lisäarvoa tuotteelle:
– Tuotteen on kerrottava samaa tarinaa ja oltava erityinen. Ulkopuolista apua on nyt saatavilla, Lavia kannustaa poroyrittäjiä kehittämään ja kokeilemaan uutta.
Yrittäjä painottaa myös verkostomaisen toimintatavan hyötyjä.
– Aina ei tarvitse kaikkea tehdä yksin.
Uuden yritystoiminnan taustalla täytyy olla aito poroyrittäjyys ja elinkeino, jonka ehdoilla uusia tuotteita ja palveluja tehdään.
Paliskuntain yhdistyksen Matti Särkelä tietää, että markkinarako saatetaan täyttää ulkopuolelta.
– Kun matkailu kasvaa, pelkona on, että esimerkiksi matkamuistot tuodaan ulkomailta. Onko meistä vastaamaan tähän aidoilla porotuotteilla? hän kysyy.
Ongelmana on se, ettei paikallisia tekijöitä ole.
– Poroaiheisia käsityötuotteita menisi varmasti kaupaksi.
Myös raaka-aineiden parissa olisi kehittämistä: sarvet, luut, koparat ja nahat taipuvat moneksi.
– Porosta pitää ottaa kaikki käyttöön. Vain sielu jää, ja senkin voi purkittaa!
Lisäpotkua porosta -esiselvityshankkeessa uskotaankin paikallisuuden, laadukkuuden ja kotimaisuuden voimaan. Porot itsessään tuovat tuotteeseen oman lisäarvonsa ja erityisyytensä.
Särkelän mukaan Suomessa alkaa nyt olla osaajia poromatkailussa sekä lihankäsittelyssä, mutta muut mahdollisuudet ovat lähes hyödyntämättä. Fyysisten tuotteiden lisäksi poroyrittäjyys jalostuu kokemuksiin – monelle matkailijalle poron näkeminen on elämys.
Viime viikkojen aikana hanke on järjestänyt tupailtoja Suomussalmella, Hossassa, Taivalkoskella, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Yli-Iissä.
Lauantaina Jukolan Pirtissä kuulolla olleet Pintamon ja Pudasjärven paliskunnan poromiehet miettivät poronsarvista tehtyjä avaimenperiä katsellessaan, että eikö jo jotain uutta olisi tarjolla.
– Olisi, jos joku tekisi, hankkeen toimijat heittävät.
Hankkeen päätavoitteena on kartoittaa mahdollisuuksia eteläisen poronhoitoalueen perinteisen poronhoitotyön laajentamisesta lihan tuotannosta muuhun porotalouteen liittyvään yritystoimintaan.
Jos hanke etenee, sen piirissä on mm. mahdollista luoda yritysryhmiä ja saada ulkopuolisen asiantuntijan tukea. Seuraava askel otetaan 30. syyskuuta Kuusamossa, jonne on tarkoitus koota asiasta kiinnostuneet porotalousyrittäjät.
