Vanhat rakenteet maailmassa murtuvat ja uusia syntyy yhä nopeammin. Media on pinnallistunut. Tieto on enää vain asia, josta jotkut muutkin ovat samaa mieltä, eikä se merkitse niinkään tieteellistä tietoa.
Maailma muuttuu yhä nopeammin, mutta miksi? Professori emeritus Jouni Suistola Oulun yliopistosta pyytää kansalaisopiston luentoyleisöä kuvittelemaan henkilön, joka asuu Jerusalemissa ajanlaskumme alussa.
Sama henkilö matkustaa aikakoneella ensin tuhat vuotta eteen päin. Maailma on yhä hyvin samanlainen. Henkilölle ei tuota vaikeuksia tulla toimeen maailmassa, vaikka hänet siirretään ajassa 1800-luvulle. Maailma ei ole muuttunut radikaalisti.
– Siihen kun lisätään vuosia, hän ei osaakaan enää toimia maailmassa. Uudet keksinnöt kiihdyttävät muutosta, Suistola herättelee.
Ennen keksinnöillä kesti aikaa matkustaa mannerten yli. 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä siirryttiin maatalousyhteiskuntaan, jossa asutaan paikoillaan ja viljellään maata. Pohjois-Eurooppaan keksintö saapui 3 000 vuotta sitten ja pohjoisimpaan suomeen vasta reilu 1 000 vuotta sitten.
– Uusi tietokoneohjelma on nykyisin käytössä kaikkialla maailmassa samana päivänä. Tieto matkustaa nopeammin kuin tiedon kuljettaja. Keksittiin höyryjunat, laivat ja lentokoneet. Me liikumme nopeammin ja samoin liikkuvat uudet ajatukset.
Suistola nostaa esiin myös sen, kuinka internet on muuttanut tiedon luonteen.
– 1470-luvulla vielä suuri tiedemies saattoi hallita kaiken maailman tiedon. Nykyisin, kun erikoistutaan, voidaan siitä alasta tietää kaikki tarpeellinen.
”Tietoa” ja tietoa on siis enemmän kuin tarpeeksi. Kirjapainon keksiminen jo kiihdytti tiedon kerääntymistä ja kulkemista.
– Tieteellinen tieto ei ole muuttunut, mutta se mitä massa ymmärtää tiedosta on, joku yleisöstä pohtii.
Suistola ei tyrmää ajatusta. Hän poikkeaa siihen, että elämme maailmassa, jossa Googlen algoritmi ohjaa hakujamme. Tulokset, joita saamme, ovat sen mukaisia, millaisia hakukone arvelee mielipiteidemme olevan.
Vaikka algoritmia olisi sittemmin muutettukin, jos vaikkapa vain 60 prosenttia hakutuloksista on näkemystemme mukaisia, mitä se tekee maailmankuvallemme?
Myös sensuuri kehittyy.
– Kun Kiinassa tulee julkisuuteen jokin epämiellyttävä tieto, se häviää, kun systeemi pumppaa siihen ympärille mahdollisimman paljon muuta tietoa.
Suistolan mukaan olisi hyvä pystyä ymmärtämään, miksi jokin asia tapahtuu, sillä ihmisille kerrotut uutiset ovat nykyisin niin usein lyhyitä taustoittamattomia pintaraapaisuja.
Joillakin asioilla on maantieteelliset syyt. Valtio voi muuttaa maantiedettä muuttamalla rajojaan.
– Miksi Venäjä on Syyriassa? Tsaari Iivana Julma totesi, ettei Venäjästä voi tulla suurvaltaa, ellei sillä ole satamaa lämpimien vesien äärellä. Venäjän tavoite on murtautua saarrosta ja päästä lämpimille vesille, sanoo Suistola, jonka mukaan tämä näkyy Krimin valtauksessa ja Syyriassa.
– Vielä Venäjän pitäisi päästä Välimerelle, mutta edessä on Dardanellien ja Bosporin saarten tulppa.
Maantieteestä löytyvät syyt myös sille, miksi Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia, mutta Intia ja Kiina eivät.
– Intian ja kiinan välillä on maailman suurin barrikadi, Himalajan vuoristo.
Tämän päivän sodat johtuvat professorin mukaan pitkälti siitä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska ja Englanti jakoivat Osmanni-imperiumin sen romahdettua.
Silloin muualla piirretyt rajat eivät ottaneet huomioon alueiden väestöpohjaa, ja rajat vedettiin sulkemaan sisäänsä eri kansoja. Keinotekoisia rajoja näkyy nykyisin kaikkialla.
– Irakissakin asuu kurdeja, sunneja ja shiioja.
Myös sodankäynti on muuttunut, vaikka resursseista soditaan yhä. Ollaan siirtymässä takaisin moninapaiseen tasapainopolitiikkaan yksinapaisesta järjestelmästä.
– Ydinasevaltioita on enemmän. Niitä ovat: Intia, Pakistan, Israel, Pohjois-Korea, Yhdysvallat ja Venäjä. Ennen rauhan turvasi se, että Yhdysvallat oli ylivoimainen. Sitä ei kukaan uskaltanut haastaa. Tilanne on jo muuttunut.
Artikkeli perustuu professori emeritus Jouni Suistolan Ymmärrä maailmanpolitiikkaa -luentosarjan ensimmäiseen osaan. Kansalaisopiston luentosarjan kolmas ja viimeinen osa on 26. tammikuuta Hirsikampuksella.
Luento on katsottavissa myös Pudasjärven kaupungin Youtube-kanavalla. Luenntot ovat ilmaisia.
