Taas riemuiten elämän riihtä puin,
päin kevään auerta uin.
Jotkut ne iloa ihmetteli,
kuin kulmia kurtistain.
Sehän hymyilee hiljaa ja hyräilee yksin.
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin