Jokivesien lämpeneminen heikentää monin tavoin lohenpoikasten elinoloja. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tutkimuksesta.
Lämpeneminen kiihdyttää kalojen aineenvaihduntaa ja lisää hapentarvetta. Jos kalat eivät pysty tehostamaan hapenottoaan tarpeeksi, niiden elimistö kuormittuu.
Tutkimuksen mukaan lämpöstressi voi hidastaa kasvua, heikentää lisääntymistä ja vähentää ruokahalua. Samalla kalat altistuvat helpommin pedoille. Vakavissa tapauksissa pitkittynyt kuormitus voi johtaa kuolemaan.
Lohenpoikaset ovat alttiita hapenpuutteen aiheuttamalle lämpöstressille, koska niiden hapenottokyky ei nouse edes Suomen olosuhteissa yleisesti esiintyvän lämpötilannousun aikana.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten lohenpoikaset kestävät pitkäaikaista lämpöaltistusta.
Kaloja pidettiin ensin 16 asteen vedessä, joka vastaa tyypillistä kesälämpötilaa. Tämän jälkeen ne altistettiin kymmenen päivän ajan veden lämpenemiselle ensin 19 ja sitten 22 asteeseen.
Tulokset osoittivat, etteivät nuoret lohet pystyneet lisäämään hapenottokykyään veden lämmetessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niiden kyky huolehtia elintärkeistä toiminnoista – kuten kasvusta, ravinnon hyödyntämisestä ja stressistä palautumisesta – heikkenee lämpötilan noustessa.
– Lohi on kylmään veteen sopeutunut laji, joka on erityisen herkkä lämpenemiselle, akatemiatutkija Jenni Prokkola Lukesta kertoo tiedotteessa.
Nuoret lohet elävät joessa useita vuosia ennen vaellustaan mereen. Tänä aikana ne voivat altistua toistuville hellejaksoille ja pitkään jatkuvalle kesäaikaiselle lämpenemiselle.
Kalojen fysiologian tutkimus auttaa ennakoimaan, miten lohi reagoi tulevaisuuden lämpötiloihin. Tieto on tärkeää, jotta vesiympäristöjen hoitoa ja suojelutoimia voidaan kohdentaa oikein.
Prokkolan mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät näy ainoastaan äkillisinä kalakuolemina helleaaltojen aikana. Myös pitkäkestoinen, maltillinen lämpeneminen voi heikentää kalojen kuntoa huomaamattomasti.
– Kun ymmärrämme nämä vaikutukset ajoissa, voimme toimia ennen kuin tilanne muuttuu kriittiseksi, Prokkola korostaa.
