VAALIKONE: Vastaa Ii­jo­ki­seu­dun vaa­li­ko­neen ky­sy­myk­siin ja katso kuka voisi olla eh­dok­kaa­si

HYVINVOINTIALUE: Täl­lai­siin hal­lin­to­him­me­lei­hin alue­vaa­leis­sa annettu ääni johtaa – "Neu­vot­te­lu­kun­nil­la olisi alueil­le pa­rem­mat tun­to­sar­vet, kun niissä olisi maal­lik­koe­dus­ta­jia­kin"

Li­sä­ruo­kin­ta muuttaa porojen käyt­täy­ty­mis­tä ja po­ron­hoi­to­kult­tuu­ria – Oulun yli­opis­tos­sa tehty tut­ki­mus keräsi kolmen maan po­ron­hoi­ta­jien ko­ke­muk­sia

Porptilan matkailu. Panuuman porotila, Poro-Panuma.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Muuttuva maankäyttö ja muuttuva ilmasto ovat vaikuttaneet siihen, että porojen lisäruokinnasta on tullut vakiintunut käytäntö Suomen, Ruotsin ja Norjan poronhoitoalueilla.

Tuoreen yhteispohjoismaisen tutkimusraportin mukaan lisäruokinta näyttää olevan muuttamassa porojen käyttäytymistä ja koko poronhoitokulttuuria.

Monitieteinen raportti ”Lisäruokinta poronhoidossa” perustuu suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten poronhoitajien ja tutkijoiden yhteiseen työpajaan, jossa tarkasteltiin kasvattajien kokemuksia porojen lisäruokinnasta ja sen seurauksista.

Lisäruokinnan tarkoituksena on perinteisesti ollut porojen nälkiintymisen estäminen ja porojen suojeleminen pedoilta.

Tarvetta lisäruokintaan ovat lisänneet muun maankäytön aiheuttamat häiriöt ja luonnollisten laidunalueiden menettäminen metsätalouden, kaivosteollisuuden, tuulivoimaloiden ja matkailun tieltä.

Ilmastonmuutos tulee vaikeuttamaan laidunalueiden olosuhteita; lämpötilan vaihtelut ja talviset vesisateet yleistyvät ja johtavat muun muassa laitumien jäätymiseen.

Suomen ja Ruotsin poronhoitajien mukaan lisäruokinta näkyy porojen käyttäytymisessä. Porot ovat esimerkiksi haluttomia siirtymään ruokinta-alueilta perinteisille kevät- tai kesälaitumille.

Ruokinta on lisännyt myös porojen kesyyntymistä, mikä tekee niistä helpommin käsiteltäviä. Kesyyntymisen haittapuolena voi kuitenkin olla lisääntyvät ristiriidat muun asutuksen kanssa.

Poronhoitajat arvioivat, että lisäruokinnan yleistymisen muuttaa poronhoitokulttuuria. Suomeen liittyen poronhoitajat huomauttivat, että lisäruokinta voi johtaa poronhoitotapojen yksilöllistymiseen ja poronhoitajien eristäytymiseen toisistaan.

Poronhoitajat pelkäävät myös, että lisäruokinnan yleistyminen voi muuttaa poronlihan imagoa puhtaana ja kestävästi tuotettuna luonnontuotteena, mikä voi vaikuttaa poronhoidon asemaan yhteiskunnassa sekä poronlihan kysyntään.

Hoitajat muistuttavat, että tällä hetkellä suurin osa Pohjoismaissa myytävästä lihasta on syksyllä teurastettavista poroista, joita ei lisäruokita.

Poronhoitajien mielestä lisäruokintaa ei tulisi nähdä pitkäaikaisena ratkaisuna laidunresurssien menettämisen aiheuttamaan kriisiin. Alueilla, joilla lisäruokinta on kuitenkin välttämätöntä, on paljon erilaisia keinoja järjestää se poronhoidollisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla.