Kynkään maa­mies­kou­lus­sa 60 vuotta sitten – va­paa­eh­toi­sia ke­rät­tiin maa­ta­lois­ta, jotta kurssi saatiin täyteen

Kuvassa Kynkään maamieskoulun oppilaat 1956. Takarivissä vasemmalta: Osmo Konttila Kollajalta, Niilo Liekola Liekokylästä, Pentti Sarala Sarajärveltä, Rauno Tuomaala Kokkokylästä, Arvo Kariniemi Taivalkoskelta, Jouni Puolakanaho Livolta, Unto Huttu Kuolionkylältä. Keskirivissä Kauno Nyman ja Heimo Kuha Alasiurualta, Teuvo Lassinniemi Pintamolta, Esko Tolonen Livolta, Jukka Laekelä Kuusamosta, Esko Männistö Kuresta, Antti Huotelin Paltamosta, Olavi Ahola Posiolta, Jukka Jurmu Pintamolta. turivissä Toivo Piri Pudasjärveltä, Koulun johtaja, agronomi Veikko Jaakkonen sekä opettajat Arvo Niemikorpi ja Airikki Punttala.

Kuva: kauno Kynkään kokoelma

Jussi Alatalon aikaan saama vuoden 1967 maamieskoululaisten kurssitapaaminen ja siitä kertova juttu Iijokiseudussa (27.9.2017) sai aikaan sen, että Kauno Nyman toi toimitukseen saman koulun vanhemman kurssikuvan, joka oli otettu 11 vuotta aikaisemmin.

Kuvassa on Koillispohjanmaan kuntien muodostaman kannatusyhdistyksen ylläpitämä Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun oppilaat vuodelta 1956. Myös Nyman itse on kuvassa keskirivissä vasemmalla.

Todennäköistä on, että kuvassa on Kynkään maamieskoulun ensimmäinen vuosikurssi. Pudasjärven kunta osti Kynkään tilan oululaisten porvarien aikanaan perustamalta metsäyhtiö Ab Uleå Oy:ltä vuonna 1926 ja sijoitti rakennukseen kansakoulun.

1949 koulu siirtyi Aittojärvelle ja seitsemää vuotta myöhemmin tiloissa aloitettiin yksivuotinen maatalouden ammatillinen koulutus. Vuonna 1967 koulu muutti lähemmäs kuntakeskusta Törrön tilan yhteyteen rakennettuihin uusiin tiloihin.

Maamieskoulun ensimmäisille vuosikursseille oppilaita oli Nymanin muistin mukaan ollut vaikea saada, sillä vanhan kansan miehet eivät oikein koulunkäyntiä arvostaneet:

– Mitä sitä tyhjää maanviljelyyn kouluja tarvita: ”Ajaa vain lantaa pellolle, muokkaa ja kylvää siihen” – oli asenne.

Kovin suuressa kurssissa maatalouskoulutus ei Pudasjärvellä todellakaan ollut. Vielä vuonna 1977 vain viidellä prosentilla paikkakunnan viljelijöistä oli alansa ammatillinen koulupohja.

Nymankaan ei ollut maamieskouluun itse hakenut, vaan hänet käytiin sinne kotoa hakemassa. Opettajat olivat kiertäneet pitkin kyliä ja kyselleet taloista vapaaehtoisia, jotta alkava kurssi saataisiin täyteen.

Siuruanjokivarresta löytyi edistyksellisiä. Nymanin kotiväki ei ollut pojan koulunkäynnille esteitä asettanut. Samalta hakureissulta oli hänen mukaansa löytynyt myös toinen oppilas, Heimo Kuha – ja niin saatiin kurssi alkamaan.

Nyman muistelee maamieskoulun opeilla olleen suuri merkitys hänen tulevalle maanviljelijän uralleen.

Koulussa opetettiin esimerkiksi kemiaa, jonka kautta oppi ymmärtämään, miksi pellolle kylvetyn lannan ansiosta kasvit kasvoivat.

– Siellä oppi maanviljelyn perusteet. Opettaja kirjoitti taululle teoriaa ja siitä kirjoitettiin muistiinpanot. Seuraavana päivänä asiaan perehdyttiin käytännössä ilman muistiinpanoja, muisteli Nyman.