Kolumni

Kuu­lut­ko kirk­koon – puo­lus­tai­sit­ko maata?

Pudasjärvi

Maapuolustustahto ja kirkon jäsenyys laskeneet suosiotaan

-
Kuva: Janne Körkkö

Yhden sukupolven aikana evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut Suomessa vuoden 1990 87,8 prosentista vuoden 2020 67,8 prosenttiin. Sama trendi on näkynyt loivana myös Pudasjärvellä. Kun kolmekymmentä vuotta sitten kirkkoon kuuluvien osuus oli yli 95 prosenttia, on se nyt 87 prosenttia väestöstä.

Pudasjärvellä kirkkoon kuuluu vuoden 2020 tilaston mukaan 6 780 henkeä, edellisvuonna 6 898 ja silloinkin laskua oli tullut edellisvuodesta liki 160 henkeä. Kirkkoon liittyi 2019 tilastojen mukaan 15 ja kirkosta erosi 30 henkeä.

Kolmekymmentä vuotta sitten eniten kirkkoon kuuluvia oli Lumparlandissa 99,1 prosenttia, nyt kärkisijaa pitää Perho 92,4 prosentillaan. Pienin osuus on Helsingissä. Vuonna 1990 kirkkoon kuuluvia oli pääkaupunkiseudulla 77 prosenttia, nyt 50,3 prosenttia. Keskimääräinen eli mediaanikunta oli 1990 Teuva 92,7 prosentillaan, nyt mediaanisijaa pitää Keitele 77,3 prosentillaan. (Laskelmat Timo Aro Twitter)

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien osuus on pysytellyt valtakunnan tasolla koko ajan runsaassa prosentissa.

Eroa kirkosta -sivuston mukaan koronavuosi vähensi kirkosta eroamisestaan palvelun kautta ilmoittavien määrää. Eroamisten määrä näytti pysyneen entisellään viime kesään saakka, mutta loka-marraskuun aikana eroamisia tapahtui noin viidenneksen vähemmän kuin ajankohtana tavallisesti.

Pienimmillään kirkkoon kuuluvien osuus on eroa kirkosta sivuston arvion mukaan hieman yli 30-vuotiaiden joukossa, heistä keskimäärin puolet kuuluu kirkkoon. Yli 70-vuotiaista kirkkoon kuuluu noin 75 prosenttia ja yli 90-vuotiaista jopa 90 prosenttia. Eri ikäluokkien keskinäiset erot ovat kasvaneet voimakkaasti.

Onko kirkko, uskonto ja isänmaa edelleen suomalaisten määrääviä arvoja. Maanpuolustustahto on Maanpuolustustiedotuksen mukaan vakiintumassa aiempaa alhaisemmalle tasolle: pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti hyökkääjää vastaan. Kyllä, sanoo 65 prosenttia haastelluista. Nyt on kuitenkin kolmas kerta kun kyselyyn kyllä -vastanneiden määrä on alle 70 prosenttia. Perussuomalaisten keskuudessa puolustustahto on suurin, pienin vihreiden piirissä.

Henkilökohtaista maanpuolustustahtoa löytyi kuitenkin edelleen 80 prosentilla vastaajista, mutta tämäkin luku on aiemmin ollut suurempi. Asevelvollisuusjärjestelmää tukee 71 prosenttia, määrä on hieman pudonnut aiemmasta.

Pitäisikö olla huolissaan. Ehkä, ehkä ei. Maailma muuttuu globaalimmaksi. Monet suomalaiset nuoret näkevät tulevaisuutensa ulkomailla, kanssakäyminen lisääntyy. Toisaalta vaikuttaa siltä, että myös sodan uhka on suurempi kuin ennen. Euroopassakaan ei juuri ole eletty sodatonta aikaa, sillä aina jossakin päin on rähinä meneillään. Nyt taistelujen synkkä pilvi leijuu Ukrainassa.

Asioiden ollessa huonosti uskonto kiinnostaa yleensä aiempaa enemmän. Ovatko perusasiat ja turvallisuus nyt siis vain Suomessa hyvin kun uskonto ja maanpuolustus eivät ole nousevia trendejä.

Vai onko kirkon sanoma väljähtynyt, eikä vastaa enää nykypäivän ihmisten tarpeisiin. Toisaalta erilaiset retriitit ja mietiskelyt ovat kuitenkin nostaneet suosiotaan, joten haetaanko jo jotakin uutta.

Kirkkoon kuuluminen on vallitsevaa alueilla, kuten Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, joilla on voimakas herätysliikkeiden vaikutus. Ovatko ne pystyneet säilyttämään asemansa voimakkaan perinteen johdosta.

Kaupungistumisen myötä kansainvälisyys, avoimuus ja liberalismi lisääntyvät. Jääkö kirkko ja maanpuolustus tulevaisuudessa maalaisten vastuulle?

"Jääkö kirkko ja maanpuolustus tulevaisuudessa maalaisten vastuulle?"