– Meillä on niin tehokas palontorjunta nykyisin, ettei suuria metsäpaloja enää ole. Pinta-alallisesti paloalueet jäävät pieniksi ja palanutta ja hiiltynyttä puuta käyttävät eliöt ovat uhanalaistuneet, koska paloalueita ei enää ole, selittää Metsähallituksen luonnonhoidon asiantuntija Antti Karppinen miksi Jaurakkajärvellä poltetaan metsää.
Metsähallitus kulotti viime viikon torstaina yli 20 hehtaarin alan Pudasjärvellä ja näin turvaa hallitulla tulenkäytöllä luonnon monimuotoisuutta.
– Lähipäivinä kulokuoriainen ja kuloketokärsäkäs ilmaantuvat alueelle, arvelee Karppinen palopaikalla.
Paloalueen koivuihin ilmaantuu myös pikipallosieni.
Kulotukseen on valmistauduttu jo pitkään.
– Kulotusalueen valmistelut ovat vaatineet suuren työmäärän. Alueelle on esimerkiksi kaivettu vesialtaita ja alueen kiertävä palokuja sekä levitetty kulotukseen tarvittavaa sammutusvälineistöä. Itse kulotukseen osallistuu yli 15 Metsähallitus Metsätalous Oy:n työntekijää. Kulotettavalle alueelle on tehty päätehakkuu, ja kulotuksessa poltetaan alueelle jäänyt hakkuutähde, pintakasvillisuus sekä maan humuskerrosta, kertoo metsänhoitoesimies Tuomas Moilanen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.
Luonnonhoidollisten polttotöiden päätavoitteena on metsätalouskäytössä olevien monikäyttömetsien monimuotoisuuden lisääminen. Poltoilla tuotetaan palanutta ja hiiltynyttä sekä kuolevaa puuta, joka toimii kasvualustana useille eliöille. Polttojen myötä monien harvinaisten ja uhanalaisten lajien elinolot paranevat. Suomen metsissä elää esimerkiksi harvinaisia kovakuoriaisia, jotka ovat riippuvaisia palaneesta puusta.
– Tulen käyttöä pyritään lisäämään monikäyttömetsien alueilla 1750 hehtaaria vuosien 2020-2024 aikana. Pohjanmaa- Kainuun tavoite vuodelle 2021 on 100 hehtaaria kulotusta ja kuusi säästöpuuryhmää, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Antti Karppinen.
Kulotuksen onnistuminen vaatii edeltävää pitkää poutajaksoa.
Poltettava alue rajautuu ainakin osittain luontaisiin paloesteisiin, näin Jaurakkajärven Pikku-Maukullakin. Paloalue rajautuu metsäautotiehen ja suoalueeseen.
Pikku-Maukulla palo pääsi kuitenkin lauantaina uudelleen voimiinsa. Palo saatiin sammutettua iltakuuteen mennessä. Palo ei levinnyt kovinkaan kauas kulotusalueesta ja jäi viereiseen maastoon pienelle alueelle ennen kuin se saatiin rajattua. Paloa sammuttamassa oli yhteensä noin 20 sammutusmiestä Pudasjärveltä, Taivalkoskelta, Yli-Iistä ja Puolangalta.
– Kulotusalueelle jää jälkivartiointi muutamaksi päiväksi, kertoi Moilanen kulutuspäivänä.
Sopivia kulotuskohteita ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Pikku-Maukulla kulotusalue valmisteltiin jo kevättalvella huhtikuussa, jolloin alueella oli hakkuu ja hakkuujäte jätettiin maastoon kuivumaan.
Avohakkuu alueella on tehty joskus 1956-1967.
Kulotus parantaa kasvupaikan ravinne- ja lämpöoloja. Uuden metsän kasvulle luodaan paremmat olosuhteet.
– Ravinteita vapautuu kun suurin osa hakkuutähteistä ja osa humuskerroksesta poltetaan, Myllynen sanoo.
Paras kulotusaika on alkukesä touko- kesäkuun aikana.
– Syksymmällä on jo vesisateita, ettei kulutus onnistu niin hyvin.
Yleensä kulotetut alueet äestetään ja kylvetään myöhemmin männylle. Kulotus on myös tärkeä metsäsertifiointijärjestelmän kriteerien täyttämiseksi.
