Metsähallituksen Luontopalvelujen seurantavastuulla olevien maakotkan ja tunturihaukan pesimätulos oli viime kesänä huono, muuttohaukan hyvä ja pohjoissuomalaisten merikotkien keskimääräinen, kertoo Luontopalvelujen seurantavastuulla olevien petolintujen pesimätarkastusraportti.
Maakotkan pesintätulos oli erittäin heikko koko esiintymisalueella. Siihen vaikutti eniten talven ja kevään huono ravintotilanne. Asuttuja reviirejä todettiin 368. Onnistuneita pesintöjä oli 92, joissa 108 rengastusikäistä poikasta.
Maakotkan levinneisyys on yhä selvästi pohjoinen, noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella, noin 80 prosenttia niistä Lapin maakunnassa.
Pesivän maakotkakannan koko on 330–464 paria. Vuoden aikana löydettiin viisi uutta maakotkareviiriä. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 29 uutta vaihtopesää.
Muuttohaukan pesintätulos oli hyvä, ja rengastusikäisiä poikasia todettiin 325. Kuiva ja lämmin touko-kesäkuu edesauttoi pesintöjen onnistumista. Asuttuja reviirejä oli 179. Niistä 132:lla pesintä onnistui, rengastusikäisiä poikasia oli 325.
Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275–323 paria. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki vanhalta levinneisyysalueelta.
Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen. Asuttuja reviirejä oli 97, joissa onnistuneita pesintöjä 53 ja rengastusikäisiä poikasia 72. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 112–125 paria.
Vuoden aikana löytyi neljä uutta merikotkareviiriä. Pohjois-Suomen merikotkat levittäytyvät uusille alueille, uusia reviirejä voi löytyä mistä päin tahansa eikä vain isojen vesistöjen läheisyydestä.
