Kouluruokadiplomi edellyttää, että kouluruokailussa tulee edistää muun muassa ruuan terveellisyyttä, oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia, ruokailutilanteiden tapakasvatusta sekä ympäristövaikutusten huomioimista.
Koulujen on pyrittävä myös panostamaan ruokaturvallisuuteen sekä vaalittava ruokakulttuuria, esimerkiksi huomioimalla ruokavuoden juhlapäivät. Lista yksityiskohtaisista kehityskohteista on neljän sivun pituinen.
Hirsikampuksen keskuskeittiön arjessa hyviä tavoitteita pyritään edistämään monin tavoin. Ruokapalvelupäällikkö Heidi Timonen kertoo, että asiakkaiden kuuleminen on tärkeää. Hymiölaitteella asiakkaat voivat antaa palautetta heti ruokailun jälkeen.Kasvisruokaa tarjotaan lounaalla päivittäin ja muihinkin koululaisten ruokavalioihin liittyviin erityistarpeisiin pyritään vastaamaan.
– Meillä panostetaan hyvään, laadukkaaseen sekä kaikille sopivaan ruokaan. Se tarkoittaa, että huomioimme myös esimerkiksi etniset erityisruokavaliot, Timonen kuvailee.
Tärkeä painopistealue on lähiruuan käyttö ja sen jatkuva lisääminen. Sodankylän kanssa käynnissä oleva lähiruokahanke on antanut paljon vinkkejä muun muassa ruoan valmistukseen ekologisesti kestävällä tavalla.
– Sodankylästä ovat käyneet ihan paikan päällä opastamassa toimivissa valmistustavoissa. Öisin kypsennämme keittiöllä esimerkiksi lihoja, ja niin tilojen käyttöastekin nousee, Timonen kertoo.
Keskeistä lähiruoan käytön lisäämisessä on toimivien rutiinien kehittäminen ja vuoropuhelu paikallisten tavarantoimittajien kanssa. Toimitusvarmuutta tarvitaan, kun ruokalistat suunnitellaan kuudeksi viikoksi eteenpäin. Lähiruokaan panostaminen on kuitenkin ennen kaikkea arvovalinta, ja lisäksi ruoan alkuperää ei tarvitse arvuutella.
– Ainakin tiedetään tarkalleen, mitä se liha on ja mistä se tulee. Ja onhan siinä sekin, että se raha jää tälle alueelle pyörimään, Timonen pohtii.
Lähiruokaa pidetään usein kalliina. Opetushallituksen vasta julkistaman raportin mukaan kouluruoan hinnassa on Suomessa suuria eroja. Yhden oppilaan ruokailun kustannukset ovat 1,67–8,28 euroa. Raportti perustuu vuoden 2015 tietoihin, joiden mukaan Pudasjärvellä ruoan kustannukset nousevat jopa 5,66 euroon oppilaalta.
Kustannuslaskelmiin kuuluvat myös kuljetus- ja henkilöstökulut. Pudasjärvellä, monesta muusta paikasta poiketen, tarjotaan koululaisille maksutonta välipalaa.
Timonen kuitenkin painottaa, että tarkasteluajanjakso ei anna todellista kuvaa kouluruokailun hinnasta.
– Väistötiloja oli tuolloin käytössä paljon, joten kuljetuskustannukset olivat todella suuria. Väistötilat vaikuttivat kustannuksiin aina 2016 kesään asti. Nyt alkaisi olla sellainen ajanjakso, jolloin tulokset olisivat oikeasti vertailukelpoisia, hän muistuttaa.
Raaka-aineiden hankkiminen läheltä on jo itsessään ekologista, mutta myös muihin ympäristöasioihin kiinnitetään keskuskeittiöllä huomiota.
Hävikkiä ruokailussa ei Timosen mukaan hälyttävästi synny, kun ottaa huomioon, että päivässä saattaa olla jopa 800 suuta ruokittavana. Avainasiana tässäkin on ruuan maistuvuus, joka huomioidaan jo ruokalistoja suunnitellessa.
– Kyllä koululaiset osaavat ottaa sitä, mistä tykkäävät ja sen verran kun jaksavat syödä. Meillä ei myöskään panna niitä inhokkiruokia listalle ollenkaan, Timonen sanoo.
Kouluruokadiplomi on tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Diplomin myöntää Ammattikeittiöosaajat ry, ja sen tavoitteena on kohottaa kouluruokailun arvostusta ja nostaa se näkyväksi osaksi koko koulun yhteistä toimintaa.
Jo 365 koulua on saanut diplomin. Kouluruokadiplomihanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
