Vauvat: Pu­das­jär­ven vuoden en­sim­mäi­nen vauva syntyi etu­ajas­sa – Vä­hä­kuo­puk­sen per­hees­sä iloi­taan pik­ku­vel­jes­tä

Mainos: Tilaa Iijokiseutu Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 4 kk 28 € + 2 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kel­lo­jen siirto voi lau­kais­ta uni­häi­riöi­tä ja lievän ai­ka­ero­ra­si­tuk­sen – helpota ti­lan­net­ta asian­tun­ti­jan neu­voil­la

Kellonsiirto saattaa aiheuttaa unirytmin muutoksen, mikä voi tuntua kropassa monin tavoin. Lääkärin mukaan oireita voi verrata lievään aikaerorasitukseen.

Kellojen siirto voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia.
Kellojen siirto voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia.
Kuva: Felix Kerola

Kellonsiirto saattaa aiheuttaa unirytmin muutoksen, mikä voi tuntua kropassa monin tavoin.  Nukahtamisvaikeudet ja heikentynyt yöuni heijastuvat uupumuksena päivisin.

Lääkärin mukaan oireita voi verrata lievään aikaerorasitukseen.

– Jos kellojen siirto aiheuttaa ongelmia, uuteen aikaan voi totutella asteittain, muuttamalla omaa rytmiä esimerkiksi 15 tai 30 minuuttia kerrallaan.  Talviaikaan siirtyminen on onneksi usein helpompaa kuin kesäaikaan siirtyminen, sillä kesäaika nipistää unesta tunnin pois ja talviaika lisää ainakin hetkellisesti unta, kertoo yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalo Fokus Unen erikoisyksiköstä.

Joillekin pimeys aiheuttaa kuitenkin aamuista väsymystä, mitä voi helpottaa käyttämällä kirkasvalolamppua.

Unettomuus on nyt erityisesti suomalaisten työikäisten kansantauti. Uneen voi kuitenkin itse vaikuttaa. Säännöllinen elämänrytmi on tärkeä asia, sillä ihmisen koko elimistö toimii sisäisen kellon mukaisesti.

Mahdollisimman säännöllistä rytmiä kannattaisi noudattaa työnteossa, levossa, nukkumisessa ja ruokailussa. Samaan aikaan pitäisi mennä nukkumaan ja nousta ylös arkisin ja mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin ja lomilla.

Mahdolliset päiväunet tulisi pitää lyhyinä ja ajoittaa alkuiltapäivään.

Sosiaalinen media aktivoi, eikä rauhoita

Moni sinnittelee liian vähäisillä yöunilla. Riittävän unen määrä on yksilöllinen, mutta keskimäärin ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä.

Tietokoneen ja älypuhelimen laitteiden sininen valo häiritsee nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa. Lisäksi sosiaalinen media ja sähköpostit aktivoivat mieltä rauhoittumisen sijaan.

Ulkoilu ja kevyt liikunta rentouttavat ennen nukkumaan menoa. Tukevat ateriat olisi hyvä ajoittaa muualle kuin myöhäisiltaan – hyvä iltapala on hiilihydraattipitoinen ja helposti sulava.

Alkoholia, energiajuomia, kahvia ja muita piristeitä on hyvä välttää jo alkuiltapäivän jälkeen.

Asiantuntija ohjeistaa, ettei töitä kannata tehdä illalla. Lisäksi mieltä painavat asiat olisi käytävä  aktiivisesti läpi jo päivällä, niitä ei tarvitse enää murehtia öisin.

Jos nukahtaminen on vaikeaa tai herää aamuyöstä kesken unien murehtimaan, päivällä kannattaa pitää ”huolihetki”, jolloin kirjaa mieltä painavat asiat ylös.