On tultu siihen vuodenaikaan, jolloin päivä on vain hämärä hetki ja joulu vaanii nurkan takana. Toisaalta ihmismieli mieltää sen, että päivä alkaa pidentyä ja kohta koittaa uusi vuosi ja uudet kujeet. Lienee oikea aika hieman tarkastella syksyn ja alkutalven kuulumisia metsästysrintamalta.
Tiedossani ei ole mitään isompia ikäviä tapahtumia metsäpoluilla, toki jotain pientä sanomista, mutta pahemmilta on vältytty.
Riistalintukannan osalta, niin omakohtaisesti kuin muidenkin kertomana sain kuulla, että teerikarja oli vähissä, lyhennetty metsästysaika oli siis perusteltua. Koko syksynä tapasin metsissä vain puolenkymmentä pyytä, jotka kaikkia saivat pitää ainoansa.
Riekkoja löytyi aivan lokakuun lopussa onneksi joitakin yksilöitä, jopa pari ehjää lähes kymmenpäistä poikuetta. Siltä osin siemen uudelle kasvulle on nähdäkseni olemassa.
Metson osalta tilanne oli mielenkiintoinen, saihan sitä metsästää täyden ajan. Yrittäjiä varsinkin valtion mailla oli.
Metsokanta oli kokemani mukaan lähes normaalivuoden tasolla. Jopa joitakin poikueen tapaisia oli nähtävissä. Alkusyksystä linnut olivat ryteiköissä ja taimikoissa, eikä niistä maisemista juuri saanut haukkuja.
Joulumetson sai lopulta sitkeällä yrittämisellä, mutta loppukaudesta linnut olivat todella arkoja, eikä lokakuulla tarvinnut asetta liata.
Aivan viimeinen metsästyspäivä oli hyvä kahden hyvän metsohaukun muodossa, mutta varovaiset linnut vetivät pidemmän neulasen. Mukava oli silti haukulle yrittää hiipiä.
Hirvenmetsästys alkaa olla aivan loppusuoralla ja joitakin ajatuksia siltä osin on muodostunut. Kaatoprosentti tullee nousemaan kokonaisuudessaan yli 90:n.
Oma Riista -tietokanta on mielestäni hyvä, kaikki eivät ole sitä kuitenkaan ottaneet käyttöönsä ja päivittäneet ajantasaisesti. Paljon tietoa puuttuu vielä, eivätkö tilastot ole ajan tasalla.
Toivottavasti seurat ja seurueet tekevät tykönänsä selvät päätökset siitä, että tulevana vuonna kaikki ottavat järjestelmän tehokkaasti käyttöön. Kahden päällekkäiset järjestelmän ylläpitäminen on pöljyyttä!
Saalistiedoista voi kuitenkin jo tehdä sen päätelmän, että hirviä on nyt kaatunut selvästi tasaisemmin ympäriinsä Pudasjärveä kuin viime vuonna.
Tiedot hirvimailta vaihtelevat tietenkin jossain määrin, mutta päällimmäisenä tuntuu olevan ajatus kannan lievästä kasvusta. Lisäksi vasaporukoita löytyy hyvin vielä tässäkin vaiheessa. Ehkä ensi syksynä näkee jo mullikoitakin.
Kanta tarvitsee uudistumista. Odotetaan rauhassa lopullisia tilastoja ja tehdään kevään korvalla lausunto tulevan kauden pyyntimääristä.
Ns. vasasuojan poistuminen ei nähdäkseni aiheuttanut Pudasjärvellä ylilyöntejä. Joitakin vasoja jäi emättömäksi, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut tahallisesti, vaan enempi vahinko-luontoisesti. Seurat tekivät vastuullisesti työtä myös jäljelle jääneen vasan pyytämiseksi.
Ampumaradalla on vastaanotettu jo noin 200 hirvennahkaa, toisen kerran otan vastaan nahkoja 6.1.2017 kello 10 alkaen.
Yksi syksyn mielenkiintoisista ilmiöitä oli runsaat karhuhavainnot, ehtipä yksi nalle jo autonkin alle.
Tapauksen käynnistämä päivänmittainen jahti opetti paljon vastaavien tapausten varalle. Karhuihin liittyvät havaintojen määrät kielivät selvästä kannan kasvusta.
Toinen seikka, missä haluan aktivoida metsästysseuroja uuden vuoden kynnyksellä, on lintujen kolmiolaskennat. Jos teillä on ns. lepäämässä oleva kolmiolaskenta, niin virkistäkää se ihmeessä. Jos seurassa on vireyttä ja alueelta puuttuu kolmio, niin perustakaa se.
Varsinkin kesälaskentakolmioiden tulokset ovat merkittävässä osassa kanalintujen metsästysaikoja määriteltäessä.
Muistakaa käynnissä olevan pienpetokilpailu, ilmoittakaa tulokset minulle sähköpostitse vuoden vaihteen jälkeen.
Varsinkin kettukanta tuntui syksyllä olevan liian suuri. Supikanta on kokenut noin 35 yksilön vähennyksen ja ketutkin ovat saaneet viime aikoina aikamoista kyytiä, jatkakaa samaan tahtiin.
Hyviä Jouluhetkiä kaikille erämiehille ja -naisille, viettäkää rauhaisia päiviä vaikkapa eränovelleja lukien.
Vesa Teivaanmäki
