Kar­hu­suon tur­ve­tuo­tan­nol­le ym­pä­ris­tö­lu­pa –Avin päätös ei tyydytä Ko­ren­to­jär­ven osa­kas­kun­taa

Karhusuolla ei turvetta nosteta vuosiin, aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä on tekeillä ainakin yksi valitus.
Karhusuolla ei turvetta nosteta vuosiin, aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä on tekeillä ainakin yksi valitus.
Kuva: Toivo Kiminki

Korentokylän pohjoispuolella olevalle Karhusuolle myönnetty ympäristölupa turvetuotantoa varten sai siitä pyydetyissä lausunnoissa useita voimakkaasti vastustavia kannanottoja.

Ainakin ärhäköitä kannanottoja hakemukseen esittänyt Korentojärven kalaveden osakaskunta aikoo valittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Osakaskunnann hallituksen varapuheenjohtaja Kauko Ervasti kertoi perusteita olevan aiemmin aluehallintovirastoon Vapon hakemuksen käsittelyvaiheessa jätetyissä lausunnoissa.

– Korentojärvi on osakaskunnan kannalta niin keskeinen alue, että sen tilasta aiotaan huoli pitää kaikin keinoin, Ervasti sanoi.

Aluehallintovirasto katsoi oikeaksi myöntää Vapo Oy:lle luvan aloittaa turvetuotanto sen omistamalla suolla reilun 50 hehtaarin kokoisella Karhusuo 2- alueella. Yhtiö sai myös vesilain mukaisen poikkeusluvan johtaa tuotantoalueen vedet toisen maalla olevaan ojaan sekä perata osaa laskuojasta.

Vapo on jättänyt hakemuksen vuonna 2010. Sitä on täydennetty ja siitä on pyydetty lausuntoja. Viimeksi Vapo haki poikkeuslupaa noin neliömetrin kokoisen lähteen kuivattamiseen. Lupa on myönnetty.

Kyseisestä lähteestä on kiistelty lupaprosessin aikana. Vapon alkuperäisen käsityksen mukaan paikalla ei ollut lähdettä vaan ruoppa tai korkeintaan kosteikoksi luonnehdittava tihkupinta.

Aluehallintoviraston myöntämän luvan mukaan turvekentän kunnostustyö kestäisi yhdestä kolmeen vuotta. Tuotantovaihe olisi 15-25 vuoden pituinen. Keskimäärin enimmäkseen energian tuotantoon käytettävää turvetta nousisi noin 26 000 kuutiometriä vuodessa.

Lähteestä on kiistelty lupaprosessin aikana.

Tuotantoalueen vedet käsitellään luvan mukaan alueella ja ne johdetaan pintavalutuskentän jälkeen metsäojaa pitkin Väliojaan ja Iinattijoen ja Karhulammen kautta Korentojärveen. Reitti on 6,3 kilometrin mittainen.

Korentojärven kalaveden osakaskunta on omissa aluehallintovirastolle antamissaan kannanotoissa suhtautunut suunnitelmaan kriittisesti. Myöskään monien maanomistajien, Oulunkaaren ympäristöpalveluiden, ely-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnoissa ei Vapon hanketta ylistetä.

Iijoen vesistön kalastusalue on myös vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on ollut samoilla linjoilla.

Osakaskunta ja joukko seudun maanomistajia on vaatinut tulvien vaikutuksista hakemuksessa esitettyä perusteellisempaa arviointia. Se moittii kalastoa käsitellyn hakemuksessa erittäin vähättelevästi.

Iinattijoessa on osakaskunnan mukaan hyvin kasvava rapukanta sekä havaintoja raakuista. Tuotantoalueen vesistövaikutukset olisivat merkittävä takaisku lohen palauttamiselle Iijokeen ja negatiivinen vaikutus myös alueen matkailun kehittämiseen.

Aluehallintoviraston lupapäätöksen mukaan Vapo joutuu maksamaan vuosittain 270 euroa kalastovahinkojen ehkäisyyn. Lisäksi yhtiö velvoitetaan korvaamaan yhdelle kiinteistölle laskuojan perkauksesta 855 euroa.

Aluehallintovirasto laskuttaa Vapoa luvasta 9868 euroa.