VAALIKONE: Vastaa Ii­jo­ki­seu­dun vaa­li­ko­neen ky­sy­myk­siin ja katso kuka voisi olla eh­dok­kaa­si

ALUEVAALIT: En­nak­ko­ää­nes­tys päättyi – ­Pu­das­jär­vel­lä vai­sum­paa, Tai­val­kos­kel­la ak­tii­vi­sem­paa kuin maa­kun­nas­sa kes­ki­mää­rin

VESI- JA VIEMÄRI: Kas­vo­mas­kit ai­heut­ti­vat tu­kok­sen vie­mä­ri­ver­kos­tos­sa – pieni hai­rah­dus saattaa ai­heut­taa isot kulut ja lopulta se näkyy veden hin­nas­sa

Tilaajaetu: Ilmoita vauvasi mak­sut­ta mukaan Ii­jo­ki­seu­dun Vauvat 2021 -koos­tee­seen tästä!

Tilaajille

"Il­mas­tok­rii­sin tässä vai­hees­sa ei ole aikaa odottaa vuo­si­kym­me­niä metsän kas­vua", pe­rus­te­lee Green­pea­cen apu­las­maa­joh­ta­ja Juha Aromaa avo­hak­kui­den vas­tus­ta­mis­ta

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite katsoo, että metsänkasvu ja hiilinielun palaaminen avohakkuiden jälkeen on liian hidasta nykyisessä ilmastonmuutostilanteessa.

Aloitteessa Avohakkuut historiaan väitetään, että avohakkuut vaikuttavat uhanalaisten lajien lisäksi myös aivan tavalliseen metsien lajistoon, kuten mustikkaan ja kanalintuihin, joiden kannat ovat pienentyneet huomattavasti.
Aloitteessa Avohakkuut historiaan väitetään, että avohakkuut vaikuttavat uhanalaisten lajien lisäksi myös aivan tavalliseen metsien lajistoon, kuten mustikkaan ja kanalintuihin, joiden kannat ovat pienentyneet huomattavasti.
Kuva: Jarmo Kontiainen


Aiemmin tällä viikolla julkaistussa jutussa kerrottiin Suomen suurimmaksi sanotusta avohakkuualueesta, Osaran aukeista Pudasjärvellä. Jutusta sai käsityksen, että avohakkuiden jälkeen metsä kasvaa paljon paremmaksi kuin ennen, eikä maisemakaan enää näytä pahalta vuosikymmenten jälkeen.