Hallitus on korvamerkinnyt 7 miljoonan euron potin jaettavaksi kalatiestrategian kärkikohteista valittujen pilottihankkeiden kesken.
Summa jaetaan usealle vuodelle, ja rahoituskausi päättyy vuonna 2018.
Rahaa myönnetään vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen tähtääviin hankkeisiin, muun muassa Itämeren lohen ja meritaimenen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseen vesivoimalaitosten sulkemissa joissa.
Iijoellakin hamuillaan kärkihankkeen kukkarolle, ja hakemuksen eteenpäin viemiseksi tehdään alustavia selvityksiä.
Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) linjasi Kalevan haastattelussa (2.6.2016), että kyseessä on ns. siemenraha, joka sisältää oletuksen siitä, että myös yksityiset tahot, kuten voimayhtiöt, lähtevät merkittävin panostuksin mukaan rahoitukseen.
Iijoen Otva-hanke saa rahoituksensa EU-rahoista, ja hanke osallistuu muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä kärkihankehakemuksen laadintaan.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton Otva-hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen kertoo, että hakemuksen valmistelu etenee kesälläkin.
Tavoitteena olisi saada hakemus eteenpäin vuoden 2017 alkupuolella. Ensimmäinen Otvan neuvottelukunnan tapaaminen järjestettiin toukokuussa.
Tämänhetkinen tilanne on, että kesän aikana ollaan yhteydessä eri osapuolten kesken puolin ja toisin, ja tällä alustetaan syyskuun alussa seuraavan kerran kokoontuvaa neuvottelukunnan tapaamista. Kesän keskusteluissa on muun muassa niiden kohteiden, joihin valtion rahoitusta haetaan, rajaaminen, sillä rahaa on jaossa rajoitetusti pilottihanketta kohden.
Hakemukseen olisi tarkoitus sisällyttää useita eri osa-alueita kalateiden lisäksi, kuten istutusohjelma ja smolttien pyydystäminen.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry sekä Iijoen suojeluyhdistys jättäytyivät Otvan neuvottelukunnan ulkopuolelle, koska he kokevat, että ainoa oikeudenmukainen tapa kehittää Iijoen tilannetta on Pohjolan Voiman kalatalousvelvoitteiden lisääminen, sillä nykyiset velvoitteet ovat tutkimustiedon valossa riittämättömiä. Lisäksi hankkeen tarpeellisuus kyseenalaistetaan ja sen nähdään ajavan PVO:n etua.
Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kannanoton löydät tästä ja Iijoen suojeluyhdistyksen linjauksen tästä.
Otavn Laakkonen tyrmää väitteet puolueellisuudesta ja painottaa hankkeen toimivan vain ja ainoastaan Iijoen parhaaksi.
PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma sanoo, että PVO on varautunut vahvalla omalla panoksellaan mukaan ja korostaa, että yhtiö on hoitanut omaa osuuttaan joella velvoitteiden puitteissa jo pitkään, on maksettu korvauksia menetetystä kalastustulosta ja hoidettu istutukset määräysten mukaisesti.
PVO:n näkemys onkin, että vastuunkanto Iijoen nykytilasta kuuluu muillekin.
– Kalakannan turvaamisessa on ainakin moraalinen vastuu myös kaikilla sähkönkäyttäjillä, Horsma toteaa.
PVO hämmensi soppaa julkaisemalla kesäkuun alussa rahoittamansa selvityksen Kollajan tekoaltaan rakentamisen vaikutuksista Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Otvan koordinoimassa neuvottelukunnassa niin velvoitekysymys kuin Kollajan rekentaminenkin on rajattu neuvottelujen ulkopuolelle.
Luonnonvarakeskuksen toteuttaman selvityksen löydät ladattavana tiedostona täältä.
Lisää aiheesta löydät keskiviikon 22.6. Iijokiseudusta.
