Pudasjärven Pintamolta kotoisin olevat Iida ja Jalmari Lassinniemi muuttivat Boråsiin vuonna 1966. Molemmat olivat olleet työssä Taivalkoskella, kun paikallinen sementtivalimo meni konkurssiin ja Jalmarille lyötiin lopputili kouraan.
Töitä ei ollut lähiseudulla tarjolla ja vaihtoehtona oli enää lähteä Ruotsista lomalla olleen Ruottisen Pekan kyytiin. Lassinniemet asettuivat Svaneholmin siirtolaislähiöön ja perheen elintaso parani kertaheitolla.
Jalmari sai heti töitä kumitehtaalta ja kuukauden kuluttua muun perheen kanssa seurannut vaimo pääsi tekstiilitehtaaseen: – Suomalainen kun on hullu tekemään, kun urakkapalkalle pääsee, ja siksi meikäläisistä vieraalla maalla tykättiin.
Pudasjärveltä lähti Ruotsiin hurjimpina vuosina 1970-luvun taitteessa yli 800 asukasta. Parempi elämä houkutti selkosilta luvattuun lännen maahan.
Mitä tapahtui lähtijöille, jääneille ja joskus palanneille sekä koko Pudasjärvelle siirtolaisilmiön kourissa? Pudasjärven Ruotsin-siirtolaisuuden vaiheet on nyt tutkittu Juha Hagelbergin toimittamassa historiateoksessa, joka julkaistaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla.
Kirja taustoittaa pudasjärveläisten siirtolaisuutta 1600-luvulta lähtien, mutta merkittävin osuus kirjasta käsittelee 1960-luvulta alkanutta suurta siirtolaisuusaaltoa ja sen vaikutuksia pudasjärveläisiin Ruotsissa ja kotimaassa. Jopa kokonaisten kylien tyhjentyminen jätti paikkakunnalle trauman, joka on tähän asti jäänyt käsittelemättä.
– Ihmisillä oli valtava tarve kertoa kokemuksistaan. Kirjaa varten haastateltiin 120 henkilöä, kirjan toimittanut Juha Hagelberg kertoo.
Kirjasta saa kattavan kuvan Ruotsiin lähdön syistä, elintason eroista, kieliongelmista, kesälomareissuista ja koti-ikävästä ja osan kotiinpaluusta niin lähtijöiden kuin jääjienkin näkökulmasta.
Kirja on elämänhistoriallista ja laadullista siirtolaistutkimusta, jota tekijöiden toivon mukaan myös tutkimuksen kohteet ymmärtävät.
– Heille se on suunnattu – ei pelkästään pudasjärveläisille tai täältä lähteneille, vaan kaikille, jota ilmiö on jollain tavalla koskettanut ja koskettaa yhä. Poikkeuksellinen tämä teos on siinäkin mielessä, että tämän teoksen tekijät tuntevat tutkittavansa. Suurin osa kertojista esiintyy omilla nimillään
Pudasjärvi on 1960-luvulta saakka ollut muuttotappioaluetta. Siirtolaisuuden osalta tilanne on kuitenkin kääntynyt toisin päin. Tänä päivänä Pudasjärvelle muuttaa vuosittain ulkomailta yli kymmenkertainen määrä ihmisiä kuin heitä sinne lähtee. Kirjasta voi etsiä vastauksia myös siihen, löytyykö menneiden aikojen siirtolaisuudesta yhtymäkohtia ja työkaluja tämän päivän maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Projektin ohjausryhmää luotsaava pudasjärveläinen Hilkka Parkkisenniemi sai idean kirjaan tehdessään 2014 valmistunutta teosta Juho Kuopuksen kuvista Siuruanjokivarresta 1900-luvun alusta. Siinä yhteydessä nousi esille myös kuvia ja muistoja Ruotsin-siirtolaisuudesta.
Asiantuntevassa ohjausryhmässä ovat mukana kirjan toimittajan lisäksi Eino Siuruainen, Pauli Harju, Paavo Pikkuaho, Tomi Timonen ja Martta Oinas-Panuma. Kirjaa rahoittamassa ovat olleet Pudasjärven kaupungin lisäksi Pudasjärven seurakunta, Osuuspankki, Kontiotuote Oy, PVO-Vesivoima Oy ja Pölkky Oy sekä Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Kirjan julkaisua juhlitaan 5.– 9. heinäkuuta Pudasjärvellä lukuisilla oheistapahtumilla. Kirjaprojekti ja tapahtumat ovat virallisesti osa Suomi 100 -juhlavuotta.
