Tämänkertainenkaan kaatolupien myöntäminen ei varmasti tyydytä kaikkia osapuolia, tietää Riistakeskuksen myöntämät kaatoluvat Pudasjärvellä jakaneen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Vesa Teivaanmäki.
Riistanhoitoyhdistyksen hallitus tekee kaatolupien jaosta päätöksen toiminnanohjaajansa esityksen pohjalta. Jo lupien anomisvaiheessa yhdistyksessä keskustellaan hirvitilanteesta.
Lupien määrää pohditaan keväisen lentolaskennan ja edellisvuoden tilastojen pohjalta. Riistaväen käytössä ovat myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden käsitykset hirvikannasta.
Pudasjärvi kuuluu maakunnassa hirvitalousalue kakkoseen yhdessä Iin kanssa. Siksi keskusteluja käydään myös Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Tälle kaudelle päätettiin Riistakeskuksen ja hirvitalousalue kakkosen kesken lisätä kaatolupia Pudasjärvellä 10 prosenttia edellissyksystä.
Lupia on nyt myönnetty 0,8 kappaletta tuhatta hehtaaria kohti, siis enemmän kuin viime viikon lupauutisoinnissa mainittiin.
Kun luvat sitten saatiin riistanhoitoyhdistykselle, alkoi urakka niiden jakamiseksi yhteisluvalle ja seurueille. Vesa Teivaanmäki kuvaa työtä puhtaaksi matematiikaksi sen jälkeen, kun pohjatiedot ovat käytössä.
Pohjatiedoissa tosin on väljyyttä. Metsähallituksen maiden pinta-ala on hänen mukaansa kohdillaan hehtaarin tarkkuudella, mutta yksityisten maiden tilanne on aivan toinen.
Edellisvuosiin verrattuna yksityismaiden ja valtion maiden suhde näkyy muuttuneen. Se johtuu Teivaanmäen mukaan siitä, että kaikki seurat eivät ole huomioineet sitä, että nyt hakua varten ilmoitettava hehtaarimäärä koskee vain maa-alueita.
Ilmoituksiin on kuitenkin luotettu, mies toteaa. Olisi täysin ylivoimainen urakka ryhtyä selvittämään tuo yksityismaiden pinta-ala, ei siihen riitä kenenkään voimavarat.
Mutta kun lupajako tehdä pitää, se tehdään niiden tietojen pohjalta, joita käytössä on.
– Ensin katsotaan, paljonko seuran metsästysalueeseen kuuluu valtion ja paljonko yksityismaita. Niiden kesken luvat jaettiin suhteessa 203 ja 234.
Otetaan esimerkiksi yksi todellinen metsästysseura. Se haki alueelleen kuutta kaatolupaa. Sillä on käytössään 13 300 hehtaaria valtion ja 5650 hehtaaria yksityisten maata. Ampujia, joilla on voimassaoleva hirvikoe suoritettuna, seurassa on 18.
Seuran yksityismaiden osuus kaikista hirvijahtiin käytössä olevista pudasjärveläisistä yksityismaista on suhdelukuna 0,000807674. Kun lupamäärä jaetaan tuolla, saadaan luku 4,5.
Valtionmailla jako riippuu metsästäjien lukumäärästä. Tässä tapauksessa heitä on 18. Se antaa jaossa suhdeluvun 0,115014164. Kun Teivaanmäen laskentaohjelma on hetken raksuttanut, tulee lupamääräksi 2,07 lupaa.
– Yhteensä noista tulee 6,6 lupaa. Seura oli kuitenkin edellisen syksyn tilanteensa tuntien päättänyt hakea kuutta lupaa. Ne sille myönnettiin, seitsemänkin olisi irronnut.
Riistanhoitoyhdistyksessä on hyvin tiedossa, että hirvikanta ja sen aiheuttamat metsävahingot eivät jakaudu tasan Pudasjärvelläkään. Niitä ei kuitenkaan voida huomioida kaatolupia jaettaessa.
– Yhteislupaan kuuluu täällä seurueita kaikista meidän viidestä hirvitalousalueesta. Riistakeskuksen lähtökohta on, että lupien saamiselle pitää olla samat lähtökohdat koko pitäjässä. Siksi jako pitää tehdä puhtaasti laskennallisin perustein.
Tilanne olisi Vesa Teivaanmäen mukaan toinen, jos yhteislupa olisi vain yhtä hirvitalousaluetta koskeva, tai yhteislupaa ei olisi lainkaan. Sellaisiakin riistanhoitoyhdistyksiä on, joilla jakoperusteet ovat toiset.
Helppoa ei ole jako niilläkään, Teivaanmäki naurahtaa. Mies tietää sen verran monta osapuolta hirvilupasopassa aina olevan, että kaikkien mieliksi jakoa ei saa millään.
