Eipä uskoisi, mitä kaikkea pitää sisällään varsin tavalliselta kuulostava sana ”sukupolvi”.
Monisyisen käsitteen merkitystä avasi vanhustenviikon avajaisissa Pudasjärven seurakuntatalolla Lapin yliopiston sosiaaligerontologian emeritusprofessori Simo Koskinen.
”Sukupolvet yhdessä” -teemaan sopivasta käsitteestä sopiikin puhua, sillä tällä hetkellä Suomessa elää yhtä aikaa useampi sukupolvi kuin koskaan ennen. Sadan itsenäisyyden vuoden aikana suomalaisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt 35 vuotta.
– Pitkän iän oloissa on tullut mahdolliseksi, että samanaikaisesti elää yhä useampia sukupolvia. Neljän sukupolven perheet ovat jo tavallisia, eivätkä viidenkään harvinaisia, kertoi Koskinen.
Perinteistä sukulaisjärjestelmää ovat viimeaikoina muuttaneet yleistyneet avioerot, uusperheet ja maahanmuutto. Isovanhempia on monella tasolla ja alentunut syntyvyys on määrällisesti pienentänyt nuorempia sukupolvia.
Koskinen ei ollut erityisen huolestunut sukupolvien välisestä taloudellisesta tasapainosta eli huoltosuhteesta, koska elintason parantumisen ja teknologian myötä kaikista on tähän saakka pystytty huolehtimaan.
– Esimerkiksi suuret ikäluokat pystyivät kouluttamaan lapsensa ja nämä pystyivät maksamaan veronsa, joten päikseen se on mennyt.
Koskisen mukaan huoltosuhde-ajattelu on virheellistä, sillä kaikki eläkeläiset eivät suinkaan ole huollettavia. Asiaa on siis tarkasteltava vaihdon kautta. Kukin sukupolvi antaa toisilleen jotain.
– Meidän tulee oppia ymmärtämään toisten sukupolvien tarpeita, mikä lisäisi yhteiskunnallista harmoniaa.
Onko sukupolvien välistä kuilua olemassa? -kysymykseen ikääntyneestä yleisöstä oltiin sitä mieltä, että sotien jälkeen oli ja on tänäkin päivänä:
– Kaikki rikkaus on kertynyt sille edelliselle sukupolvelle, mutta meiltä on karsittu kaikki ja on pienet eläkkeet.
Koskinen myönsi, että kuilu on olemassa, mutta meillä se ei ole kovin vaikeasti ylitettävä. Huoli ikääntymisestä ja sen kustannuksista on otettu vakavasti jopa EU-tasolla, mutta pohjoismaisen hyvinvointimallin valtioissa kuilu on matalampi kuin missään muualla.
– Tästä osoituksena ovat tutkimukset, joissa mukaan nuoret ovat olleet sitä mieltä, että vanhat ovat eläkkeensä ansainneet. Vanhat ovat puolestaan olleet sitä mieltä, että nuorissa on tulevaisuus.
Työelämässä todettiin olevan ikäsyrjintää, mutta Koskisen mukaan vika ei ole sukupolvissa, vaan enemmänkin harjoitetussa politiikassa ja lainsäädännössä.
– Työelämän vaatimukset ovat kohonneet ja siihen tarvittaisiin tukea nimenomaan vanhemmille sukupolville.
