SYÖTE: Sir David At­ten­bo­rough kuvasi Pu­das­jär­vel­lä sar­jaan­sa – BBC:n sar­jas­sa ollaan ainakin Syöt­teel­lä ja Kuu­sa­mon Kun­ti­vaa­ras­sa: "Ei täl­lai­sen nä­ky­vyy­den os­ta­mi­seen rahat riitä"

URHEILU: Ku­ren­poi­kien edus­tus­jouk­kueel­le jälleen hieno voitto Miesten Fut­sal-Kak­ko­ses­sa

Kolumni

Elä­mys­mat­kai­lua To­ras­vaa­raan? –" Meillä on Kum­pu-To­ras­vaa­ran nat­ta­set Syöt­teen alueel­la. Lapin Nat­ta­set ei liiku, mutta eipä siir­tyi­le nat­ta­set To­ras­vaa­ras­sa­kaan"

Pudasjärvi

-
Kuva: Markku Riihiaho

Ilta-sanomat uutisoi 17.11.21 Espanjan liikkuvien Maspalomas-dyynien olevan tuhoutumisvaarassa. Erityisesti vaarassa on Nebkhaksi kutsut kummut. Tämä siitä syystä, että turistit toteuttavat liioitellen unelmiaan luonnon antimista luonnon helmassa? Eli luontoa toteutettaessa luonto tuhoutuu? Ennen koronaa jopa 14 miljoonaa ihmistä ihaili vuosittain Kanarian dyynejä. Paikalliset liskot ja muut pieneliöt ovat vaarassa temmellyksen keskellä, samoin kasvusto. Esim tuhoutumassa on Phoenix canariensis, joka on suomalaisille paremmin tuttu Kanarian taatelipuu. Se voi kasvaa 14 m korkeaksi ja olla tyvestään jopa 90 cm paksu! ”Se on raakaa peliä kun…” tokaisi alikersantti Lehto, Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa.

Mutta tähän on ratkaisu. Ensin tuli mieleeni Lapin Nattas-tunturit, mutta kannattaako turistivirtaa niin kauas ohjata, kun meillä on Kumpu-Torasvaaran nattaset Syötteen alueella? Lapin Nattaset ei liiku, mutta eipä siirtyile nattaset Torasvaarassakaan. Ei ainakaan pienin ponnisteluin, niin kuin Kanarian dyynit tuulessa. Ei, vaikka Metsähallitus yritti sitä konevoimin syväkyntämällä 1960-luvulla. Sitä ennen Metsähallitus avohakkasi rinteiltä havupuut ja raivasi lehtipuuvaltaiset metsiköt nurin. Suurimmat lehtipuut kaulattiin tyvestä kuolemaan. Niitä ei myyty yksityisille polttopuiksi, vaikka vaaraan oli jo valmiit ajourat ja talvitien pohjat olemassa. Rinteet olivat vuosikymmeniä kolhon näköisiä pystyyn kuolleine metsineen.

Kaikesta huolimatta Torasvaaran nattaset jököttää paikoillaan. Kestäväksi on tunnettu myös kotimainen Pinus sylvestris, toisin sanoen tuulissa, tuiskuissa, räntäsateissa tuivertunut ja lumitykyillä koeteltu Mänty. Se on noussut ja peittänyt menneen tuhon, joten kyllä Torasvaaran seutu kestää tämänkin ryntäyksen! Niin, ja onhan niillä seuduin ennenkin tapahtunut ihmeellisiä asioita.

Matkailumarkkinoinnin ihmisiä täytyisi hillitä mainostoimissaan. Meille riittäisi pienempikin turistivirta, varsinkin kun kyseessä on porojen laidun ja rykimäalue. Viimemainittua voisi käyttää takavuosien maineikkaan poronsarvijauheen tapaisena mainoksena. Saattaa tulla yllättäviä tuloksia, varsinkin kun muistelee jauhetuotannon aikaansaamaa aktiivisuutta. Kiirettä kannattaa pitää, ettei norjalaiset kaappaa ajatusta. Eikä varsinkaan ruotsalaiset. Ehkä noin seitsemän miljoonaa turistia vuodessa olisi sopiva määrä. Sillä päästäisiin mukavasti alkuun, kun on nämä nykyiset koronarajoituksetkin. On muistettava, että kyläkummituksemme Soppelainen asustelee seuduilla ja tarvitsee oman rauhansa, samoin porotokat, joten rajansa kaikella.

Luontokuvaajat voisivat myös toimia asian hyväksi. Heillä on tunnetusti laadukkaat kamerat ja hyvät verkostot. Heistä saataisiin toinen varteenotettava turistiryhmä ja samalla edullista mainostilaa. Laadukkaille karhukuvauskojuille kuulostaa olevan tulijoita tungokseen asti, vaikka tulos on monesti epävarma. Nyt ei tarvitsisi kovin ihmeellisiä piilokojuja rakentaa, sillä tämä nisäkäslaji ei kameraa kaihda.  Kamerat vain käymään ja urheilua seuraava kansa saisi suurkisa-taukojen aikana uutta seurattavaa netistä. Uskon, että Torasvaaran rinteiltä kuvattaisiin suurkisojen tapaan hilipakoita suoritteita niin talvisin kovasti himoitun puuterilumen aikaan, kuin kesän räkkäaikanakin.

Kolumni

Markku Riihiaho

Pudasjärveltä lähtöisin oleva Syötteen mökkiläinen

”On muistettava, että kyläkummituksemme Soppelainen asustelee seuduilla ja tarvitsee oman rauhansa.”