Kolumni

Edus­kun­nas­ta Pekka Ait­ta­kum­pu: Eihän ala meno tökkiä?

-
Kuva: Jukka Leinonen

Asiaa ei välttämättä tule ajateltua ollenkaan silloin, kun se on kunnossa. Mutta jos hoito on ollut huonoa, alkavat sekä arki että työ vaikeutua – meno alkaa niin sanotusti tökkiä.

Näinhän se on, että huomio kiinnittyy tien kuntoon silloin, jos se on urainen, kuoppainen, liukas tai muuten vaarallinen ja vaikeasti kuljettava. Kun pikitie tai soratie on kunnossa, sitä on hyvä ajella niin henkilöauton kuin koulubussin tai puutavara-auton.

Suomessa henkilöliikenteestä noin 90 prosenttia tapahtuu maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä. Tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä.

Teiden kunto ei siis ole ollenkaan vähäinen asia, koska se vaikuttaa jokaisen suomalaisen arkeen ja työhön.

Liikenteen kehittämistä ei pidäkään nähdä kuluna vaan sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin muun muassa liikenneturvallisuuden ja kilpailukyvyn paranemisena.

Teiden hoidossa ja tieverkoston kehittämisessä poliitikoilla on keskeinen rooli esimerkiksi sen vuoksi, että perusväylänpidon rahoituksesta päättää eduskunta.

Paraikaa neuvotellaan 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jossa ovat edustettuina kaikki eduskuntaryhmät.

Ajattelen, että liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa keskustan erityinen rooli on huolehtia, että koko laaja maamme tulee huomioitua ja että myös yksityisteiden rahoitus turvataan vähintään nykytasolla, mieluiten korotettuna.

Sipilän hallitus pysäytti teiden korjausvelan kasvun myöntämällä teiden kunnostukseen lisärahoitusta. Pidän erittäin hyvänä, että tämän työn jatkoksi saimme vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa sovittua 300 miljoonan euron pysyvän korotuksen perusväylänpitoon. Tämä korotus on mukana myös valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2021 talousarvioksi, ja siitä on budjettineuvotteluissa pidettävä kiinni.

Lisärahoitus on jo näkynyt Suomen maanteillä, kun teitä on voitu kunnostaa ja päällystää aiempia vuosia enemmän. Tänä vuonna myös koronan vuoksi päätettyjä elvytysrahoja suunnattiin teiden kunnostukseen ja tiehankkeisiin eri puolille Suomea.

Maamme asukkaille ja teollisuudelle myös yksityistiet ovat ehdottoman tärkeitä. Yksityisteitä maassamme on kaikkiaan noin 370 000 kilometriä, josta noin neljäsosa palvelee vakituista asutusta. Loput ovat muun muassa puutavara-autojen ja mökkiläisten käytössä.

Yksityisteiden valtionavustuksen määrä on vaihdellut vuosien varrella suuresti. Tälle vuodelle saimme siihen tuntuvan korotuksen, kun taso nousi 20 miljoonaan euroon. Vuosille 2021–2024:kin on sovittu 13 miljoonaa vuosittain, joka on ollut tavanomainen taso viime vuosina.

Teiden korjausvelka on niin suuri, että enemmällekin olisi tarvetta. On hyvä, jos 12-vuotinen suunnitelma tuo sekä rahoitukseen että alueelliseen tasa-arvoon pitkäjänteisyyttä ja vakautta.

Huolehtimalla koko maan tieverkoston kunnosta ja ajantasaisuudesta pidämme huolta niin asukkaiden turvallisuudesta kuin liike-elämän toimintaedellytyksistä.

Pekka Aittakumpu

Keskustan kansanedustaja ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen