Joukko pudasjärveläisiä karjatilallisia kävi viime vuoden lopulla Suomussalmella tutustumassa sikäläisen Huutolan tilan sähköä ja lämpöä tuottavaan biokaasulaitokseen.
Siellä tuotetaan lietelannasta, ylivuotisesta rehusta ja nurmimassasta biokaasua ja siitä generaattorilla sähköä. Generaattorin hukkalämpö puolestaan puhkuu lämpöä tilan rakennuksiin.
Tilalla on suunnitteilla jo seuraava askel. Kaasun puhdistuslaitoksen avulla saataisiin autojen ja traktoreiden moottorit käymään kotitilan kaasulla.
Viime viikolla aiheeseen palattiin Pohjantähdessä. Paikalla oli parisenkymmentä lähienergiasta kiinnostunutta. Asiantuntemusta löytyi, neljä ehtivintä pääsi maksuttomaan neuvontaan, jota tarjosi Elbio-yhtiöstä Timo Heusala.
Yksi hänen pakeilleen päässyt oli sarakyläläinen viljelijä Juhani Jurmu. Mies piti tilakohtaista neuvontaa hyvänä lisänä päivän antiin. Hän oli myös Suomussalmella käyneiden joukossa.
– Kun tuottajahintojen laskulle ei näytä olevan mitään tehtävissä, pitää etsiä keinoja kulujen pienentämiseen. Investointeja se useimmiten vaatii, mutta vaikuttaisi siltä, että biokaasun käytöllä säästöjä syntyisi kohtuukustannuksin.
Leililän tilalla on sen verran asiaan valmistauduttu, että suuren pihaton tekoaikana jätettiin tilaa biokaasulaitokselle.
Suinpäin ei Leililässä olla uuteen ryntäämässä. Kiinnostava ja kilpailukykyiseltä vaikuttava vaihtoehto biokaasun talteenotto ja käyttö kuitenkin isännän mielestä olisi.
– Lämmityskäyttö olisi itsellä biokaasun ensimmäinen askel. Hakelämpölaitos alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja karjahan tuottaa tavaraa, josta sitä metaania poltettavaksi olisi saatavissa.
Isomman mietinnän takana, mutta ei mahdottomana vaihtoehtona olisi tilalla tuotetun kaasun käyttö työkoneiden ja vaikka autojen polttoaineena. Jurmu laskeskelee polttoöljyä menevän noin 15 000 litraa vuodessa, joten menojen pienentäminen olisi mahdollista.
Seuraava porras oman kaasulaitoksen käytössä olisi sähkön tuottaminen. Omavaraisuus silläkin puolella olisi mahdollinen, mutta myynti valtakunnan verkkoon ei näillä näkymin kannattaisi, Juhani Jurmulle on selvinnyt.
Omatoiminen pääsee käyttämään itse tuotettua biokaasua jo muutaman kymppitonnin sijoituksella, kertoi Timo Heusala. Nykyään Kempeleessä asuva eläkeläinen on perehtynyt asiaan jo useamman vuosikymmenen verran.
Hänelle ajatus paikallisesta energiasta lähti tiedosta, jota maapallon ilmastonmuutoksesta on kertynyt. Kun hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet nousevat kovaa tahtia, kiinnostus heräsi.
– Eihän tällä lailla valtavaa ongelmaa ratkaista, mutta jos ei mitään tehdä, ovat näkymät jo muutaman vuosikymmenen kuluttua minusta pelottavan pahoja.
Heusalan mielestä biokaasun pientuotannolle on tehty hallaa esittelemällä valtavan kokoisia teknisesti hienoja laitoksia. Omatoimisella rakentamisella ja olemassa olevia rakenteita käyttämällä voitaisiin monilla tiloilla päästä alkuun.
– Teknisesti kaasun talteenottoon tarvitaan vain lämmitettävä suljettu tila, vaikka vanha lietesäiliö. Investointiin saa mukavasti avustuksia.
Lähikaasun käyttö työkoneissa vaatii tankkausyksikön ja lisää euroja, mutta parhaimmillaan sellaisen takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia.
Timo Heusalalla on itsellään työn alla pienimuotoisen biokaasun tankkausyksikön kehittely. Siinä hän näkee hyvät mahdollisuudet vaikkapa maatilakäyttöön.
