Ym­py­riäi­nen rai­ta­ki­vi Ku­re­nal­ta kum­mas­tut­ti – mal­min­et­sin­tä­va­rauk­set ovat in­noit­ta­neet myös pu­das­jär­ve­läi­siä tark­kai­le­maan kiviä

Nymanin Kaunon toimituksen ihmeteltäväksi tuoma kivi löytyi pari vuotta sitten irtonaisena Kurenalta asfaltoidun Puistotien varresta ojan pohjalta.

Kuva: Juha Hagelberg

Pudasjärveläiset ovat viime syksystä lähtien alkaneet potkiskella maastossa epäilyttävän näköisiä kiviä – sen jälkeen, kun kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt teki täältä laajan malminetsintävarauksen.

Lumen tulo on nyt intoa hieman laskenut, mutta kiviä pyörähtelee esiin tämän tästä. Esimerkiksi Kauno Nyman toi toimitukseen näytille harmaan, valkoraitaisen kiven, jonka hän oli löytänyt jo pari vuotta sitten.

Suurta arvoa hän ei sillä arvellut olevan, kun löytöpaikkakin oli kuntakeskuksen asfalttitien varresta.

– Mistä lie sinne joutunut. Onko peräisin jonkun akvaariosta?

Kummalliseksi muotoutuneen kauniin kiven synty kuitenkin askarrutti ja se päätettiin tutkia.

Kuvat kivestä lähetettiin Oulun yliopiston Geologian laitokselle, josta se useamman sähköpostin kautta kulkeutui emeritusprofessori Eero Hanskille.

Hänen mukaansa kiven synnyssä ei ole mitään kovin erikoista. Muodoltaan se on pyöristynyt johtuen veden ja jään kuljetuksesta ja siitä aiheutuvasta kulutuk­sesta.

– Kuvasta en voi geologin mukaan tarkkaan päätellä tumman aineksen koostumusta; se on joko kiillegneissiä tai amfiboliittia.

– Vaaleat raidat ovat kvartsi- ja maasälpäpitoisia juonia, jotka ovat leikanneet kalliossa vanhempaa, tummempaa ainesta.

Kurenalta löytynyt kivi voisi olla peräisin migmatiitista. Se on seoskivi, joka koostuu vähintään kahdesta kivilajista, useimmiten vanhemmasta gneissistä ja nuoremmasta graniitista.

Kuva: Oulun yliopisto

Vaihtoehdoksi emeritusprofessori lähetti oheisen kuvan, millaisesta kallioperästä Nymanin löytämä kivi saattaisi olla peräisin.

– Migmatiitista peräisin olevasta kivikappaleesta voisi tulla samanlainen. Toinen mahdollisuus olisi, että kiven tumma osa on amfioliittia ja vaalea kvartsi-maasälpäliusketta vuorikerroksina.

– Todennäköisesti jäätikkö on aikoinaan irrottanut raitaisesta kalliosta palan, joka on kulkeutunut ensin jään ja sitten veden mukana pyöristyen sellaiseksi kuin se nyt on, arveli Hanski.

Molemmissa tapauksissa kyseessä on Hanskin mukaan Suomen luonnossa esiintyvä yleinen kivilaji, jossa ei kovin arvokkaita mineraaleja ole.

Migmatiitti on eräänlainen seoskivi, joka on saanut alkunsa kuumemmissa olosuhteissa ja kerrostunut raidalliseksi paineen vaikutuksesta.

Migmatiitti on yleensä graniittisuonien halkomaa tummaa gneissiä. Gneissit ja migmatiitit ovat suosittuja rakennuskiviä niiden elävän ja vaihtelevan ulkonäön vuoksi.