– Pudasjärvellä on myös noin 3 500 vapaa-ajan asuntoa eli noin 10 000 mökkiläistä. Mitä palveluntarpeita heillä on, ja miten nämä tarpeet vaikuttavat palvelujen säilymiseen? Kohtaavatko palvelutarpeet ja tarjonta? maaseutukehittäjä Seija Korhonen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä kysyy Maaseutuseminaarissa.
Hänen mukaansa on hyvä pohtia myös, riittääkö tulevaisuudessa Pudasjärvellä osaava työvoima.
Työpaikkaomavaraisuusaste kun on Pudasjärvellä korkea, eli alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Samaan aikaan työttömyysaste on korkea.
– Kunnissa pitää saada kaikki saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuja näihin haasteisiin. Ratkaisun on noustava kunnasta itsestään, Korhonen kirkastaa.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä Korhonen näkee yhden avaimen palveluiden säilyttämiseen harva-alueella. Yritystoiminta on yhteiskunnallisessa yrityksessä arvopohjaista: 60 prosenttia mahdollisesta voitosta käytetään toiminnan kehittämiseen.
– Pienemmissä paikoissa, kuten Pudasjärvi, pienten järjestöjen pitäisi liittoutua yhteen. Esimerkiksi Juankoskella pienet järjestöt laskivat pienet budjettinsa yhteen ja pääsivät yli 100 000 euron.
– Yhteistyöllä resurssit moninkertaistuvat. Hanketoiminnassakin pystytään yhdessä tekemään suurempaa. Silloin raha ei ole enää ongelma, vaan yhteistyön kehittäminen.
On keksittävä uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita:
– Savossa vapaa-ajan asunnon omistavat lääkäri ja sairaanhoitaja olivat alkaneet tarjota lähipalveluita kylällä.
– Lisäksi kylätaloilla eri puolilla Suomea on järjestetty kylän palvelupäiviä, joissa väkeä on koottu eri kylistä yhteen kuljetukseen. Kylätalolle on päivän ajaksi koottu sekä yritysten että julkisen sektorin järjestämiä ikäihmisten palveluja.
