Yhdessä lau­la­mi­nen on te­ra­piaa

Kansalaisopiston musiikinopettaja Reijo Kossi kuunteli herkällä korvalla Kaupungin Kartanon lauluryhmän toivomuksia laulettavista lauluista. Laulaminen on kivaa ja hymy herkässä. Toinen vasemmalta on hankkeen puuhanainen Annikki Panuma, joka muuten käy ahkerasti avannossa.
Kansalaisopiston musiikinopettaja Reijo Kossi kuunteli herkällä korvalla Kaupungin Kartanon lauluryhmän toivomuksia laulettavista lauluista.
Kansalaisopiston musiikinopettaja Reijo Kossi kuunteli herkällä korvalla Kaupungin Kartanon lauluryhmän toivomuksia laulettavista lauluista.
Kuva: Sisko Ojajärvi

Kevään viimeinen kansalaisopiston lauluryhmä Kaupungin Kartanossa kokoontui maanantai-iltana. Säestyksestä huolehti tuttuun tapaansa musiikinopettaja Reijo Kossi.

Maanantain lauluillassa oli kolmatta kertaa käytössä Kultainen laulukirja, jotka pystyttiin hankkimaan kaupunginhallituksen avustuksella. Päätös tuli kansalaisaloitteen kautta.

Kirjoja hankittiin yhteensä 40 kappaletta, ja ne ovat nyt kaikkien lauluryhmien käytössä.

– Loppui se ainainen monistehässäkkä kertaheitolla, iloitsee Kossi.

Kultaisessa laulukirjassa on nelisensataa laulua hartaista ja isänmaallisista kevyisiin sävelmiin ja kansanlauluihin.

Maanantaina laulettiin monta paikallista laulua, kuten Kotiseutu Pohjolassa ja Lapin poika mä oon juurta noitain. Ilta päätettiin laululla Levon hetki nyt lyö. Lopuksi kahvikupin äärellä todettiin yksimielisesti, että yhdessä laulaminen on hyvää terapiaa.

Kaupungin Kartanon kansalaisopiston lauluryhmä on kaikille avoin, mutta suurin osa laulajista on Kartanon asukkaita.

– Kerran viikossa kokoontuvalla ryhmällämme oli nyt viimeinen yhteislaulukerta tältä erää, mutta syksyllä jatketaan, lupaa Annikki Panuma.

Ilmoita asiavirheestä