Pudasjärveltä löytyneestä vuoden 1940 ”olympialiinasta” kertovasta Iijokiseudun jutusta tarkkaavaiset lukijat olivat huomanneet, että lippurivistöstä puuttui Neuvostoliiton ja Kiinan liput. Miksi näin?
Helsingin pitämättömiin olympialaisiin kutsuttiin 64 kansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen toista kuukautta myöhemmin.
Saattoi olla, ettei itänaapuri kisoihin edes ilmoittautunut. Ehkä Stalin katsoi sen tarpeettomaksi, sillä Suomen olisi pitänyt olympialaisten aikaan olla puna-armeijan miehittämä. Saksan ja Neuvostoliiton Molotov-Ribbentrop -hyökkäämättömyyssopimus – Suomea koskevine lisäpöytäkirjoineen – oli solmittu jo elokuussa.
Neuvostolipun puuttuminen liinasta saattoi johtua myös katkeruudesta – tai pelosta, että se herättäisi pahaa verta kotimaassa. Liinan valmistumisen aikaan talvisota oli vielä käynnissä.
Kiinan kansantasavallan lipun puuttuminen liinasta johtuu siitä, että sitä ei vielä vuonna 1940 ollut olemassa. Kansantasavalta perustettiin vasta yhdeksän vuotta myöhemmin.
Liinan löytyy kuitenkin Kiinan tasavallan – eli nykyisen Taiwanin – käyttämä kauppalippu. Japani – jonka lippu liinasta löytyy – oli vuodesta 1938 saakka miehittänyt suurta osaa Kiinaa aina vuoteen 1945 saakka.
1940 olympialaiset oli alun perin tarkoitus pitää Tokiossa. Kisaisännästä äänestettiin 1936 Berliinin olympialaisissa. Helsinki voitti varsinaisen äänestyksen 27-20, mutta Tokio sai kisat postiäänin 36-27.
Tokion kisat jouduttiin perumaan kansainvälisen painostuksen alla juuri Kiinan-Japanin sodan takia. Syyksi ilmoitettiin armeijan vastustus. Se piti kisojen tuomia ulkomaisia vaikutteita haitallisina japanilaiselle kulttuurille.
Olympiakomitea myönsi kisat Suomeen vuonna 1938. Kesäolympialaisia ei oltu aiemmin annettu väestöltään näin pienelle kansakunnalle. Väkiluku oli vain 3,6 miljoonaa.
Kisoja alettiin järjestää tosissaan. Pääsylippujakin varattiin ennakkoon jo noin 200 000 kappaletta. Järjestelyistä luovuttiin keväällä 1940 maailmansodan laajetessa Euroopassa. Syinä olivat myös heikentynyt taloustilanne sekä talvisodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa.
Kesällä 1940 olympiakisojen avajaisten sijasta järjestettiin talvisodassa kaatuneiden suomalaisten olympiaurheilijoiden muistokilpailut. Syksyllä olympiastadionilla järjestettiin yleisurheilun Suomi–Ruotsi–Saksa maaottelu, jota kutsuttiin ”pienoisolympialaisiksi”.
Lue juttu olympialiinasta täältä.
Ehtymättömiä arkistojaan Mursunsaaressa siivoillut Magnus Slotte löysi kaapistaan Helsinkiin 1940 kaavailtujen olympialaisten käsiohjelman, jonka arveli olevan hyvä lisä sattuneesta syystä pitämättä jääneistä kisoista virinneeseen keskusteluun.
Käsiohjelman on painanut Tilgmanin kirjapaino Helsingissä jo vuonna 1939, jolloin vielä vakaasti uskottiin tapahtuman toteutuvan. Parin viikon mittaiset olympialaiset oli määrä järjestää 20.7.-4.8.1940 välisenä aikana.
Huomion arvoista on, että yleisurheilun osalta kisat aiottiin viedä läpi yhdessä viikossa. Miekkailua oli ohjelmassa avajais- ja päätöspäiviä lukuun ottamatta koko parin viikon ajan. Virallisia lajeja – yleisurheilu mukaan luettuna – oli 17, kun niitä ensi kesän Tokion olympialaisissa on 33.
Lajikirjo on siis laajentunut huomattavasti. Esimerkiksi palloilulajeista vuonna 1940 mukana oli vain jalkapallo. Eräänä lajina oli sittemmin olympiastatuksensa menettänyt purjelento, joka oli määrä järjestää Jämijärvellä, muut lajit Helsingissä.
Pääsylippujen hinnat vaihtelivat suorituspaikoittain VIP-katsomon parhaista 250 markan aitioista 30 markan nelosluokan seisomapaikkoihin. Nykyrahassa mitattuna hintataso oli 76-9 euroa, eli melko edullinen. Kalleimmillaan kisojen liput olivat avajaisissa.
