Hengelliset ja henkiset arvot nousivat voimakkaasti esille Pudasjärven kansallisen veteraanipäivän juhlassa. Keveämmälle puolelle pääasiassa iäkkään kuulijajoukon saivat puheiden lomaan sijoitetut musiikkiesitykset.
Niistä vastasi yleisön mieliä hellyttäen Hirsikampuksen, Hirvaskosken ja Lakarin koulujen yhteinen kuoro. Ohjelmisto oli osin perinteistä, mutta kevyempää ja tuoreempaakin oli mukana vaikkapa Jukka Kuoppamäen sävellysten Sininen ja valkoinen sekä Tämä taivas, tämä maa, esityksissä.
Juhlavaksi avaukseksi esittivät seurakunnan kanttorit, Tuomo Rahko pasuunalla Jukka Jaakkolan säestämänä Jääkärimarssin. Muutkin kaksikon esittämät kappaleet olivat tuttuja etenkin juhlan päähenkilöiden, sotaveteraanien ikäpolvelle.
Musiikin kautta lähestyi päivän teemaa myös kirkkoherra Timo Liikanen. Hän näki Veteraanin iltahuudossa ja virsikirjan pääsiäisvirsissä viestiä myös tämän ajan ihmisille.
Liikanen kehotti kuulijoita katsomaan ja luottamaan tulevaisuuteen sillä asenteella, jolla veteraanipolvi on maata turvannut ja rakentanut. Hän kiitteli niitä miehiä ja naisia, jotka työllään mahdollistivat rauhan, menestyksen ja siunauksen myös heitä seuranneille sukupolville.
Kaupungin tervehdyksen esittänyt Vesa Riekki näki koki juhlan tämänvuotisen tunnuksen Sinun veteraanipäiväsi myös omakohtaisena. Hänen isänsä oli sotaveteraani, sotainvalidi ja jälleenrakentaja, jonka elämän kantavat periaatteet koti, uskonto ja isänmaa ovat myös nuorempien vaalittaviksi käyviä arvoja.
Kristillisen arvopohjan Riekki näki merkittäväksi taustaksi myös maanpuolustustahdolle. Uskonnon merkityksen korostaminen on hänestä entistäkin tärkeämpää, se kun edellyttää kaikkien, myös viime aikoina tänne muuttaneiden kunnioittamista.
Riekki pohti, miten kunnioitamme jatkossa veteraanien työtä, veteraanipäivänkin luonne kun tulee ajan kuluessa muuttumaan. Hän näki hienona esimerkkinä viestin välittämisessä tuleville sukupolville syksyllä toteutuvan Takaisin kotiin -marssin Kittilästä Pudasjärvelle.
– Toivotaan, että veteraaneille omistettu päivä säilyy edelleen. Tässä juhlassa ainakin lasten äänet ja tulevaisuus ovat olleet läsnä.
Juhlapuheessaan kunnallisneuvos Paavo Pikkuaho muistutti kansallisen veteraanipäivän olevan myös viesti siitä, että tulevatkin sukupolvet muistaisivat veteraanien merkityksen niin maanpuolustajina kuin jälleenrakentajina.
Hän toi terveisiä veteraanien henkisen ja hengellisen työn virikepäiviltä. Siellä oli asiantuntijoiden voimin pohdittu kummankin menetelmiä ja tarpeita paitsi veteraanien myös nyt veteraanityötä tekevien kannalta.
Päivillä oli Pikkuahon mukaan pohdittu miten nuorille ja lapsille pitäisi sodasta ja veteraaneista puhua. Pikkuahon mukaan pitäisi kertoa, minkä puolesta taisteltiin, se kun uhkaa unohtua jo nykyisten lasten vanhempien ikäpolvelta.
Juhlapuhuja pohti myös, ovatko entiset arvot ahkeruus, rehellisyys ja aito avunanto enää kuten ennen. Eivät, hän on havainnut. Ahkeruutta hän tosin sanoi näkevänsä etenkin muussa kuin työnteossa, eikä naapureiden auttaminen ole enää sitä kuin ennen 1950-luvulla Pudasjärven sivukylillä.
Pikkuaho esitti huolensa siitä, onko veteraanipolven työllään tuoma Suomen hurja nousu kääntymässä alaspäin. Ainakin nykyisessä rakennustekniikassa hän näki siitä kosolti esimerkkejä.
Perinnetyön Pikkuaho näkee veteraanityön toisena kärkenä. Lopuksi hän korosti, ettei sekään itsestään mene vaan sitä pitää vaalia.
