Ve­si­la­ki koskee teiden kor­jauk­sia – vael­lus­es­tei­siin ha­vah­dut­tu vasta valtion metsiä kos­ke­neen hank­keen jälkeen

Mämmiojalla, joka oli Sarakylässä tehdyn retken yksi kohde, on jo tierummun asennusvaiheessa tehty este, joka vesilain mukaan on laiton.

Kuva: Toivo Kiminki

Metsähallituksessa selvitelty silta- ja rumpurakenteiden vaikutus lähinnä kalojen kulkuun on lopulta otettu todesta myös yksityismetsien puolella.

Sekin selvisi tänä syksynä Suomen Metsäkeskuksen hallinnoiman Puun tiet digiaikaan -hankkeen metsäretkeilyillä.

Retket tehtiin Asmuntissa, Sarakylässä ja Sallassa. Kaksivuotinen hanke koskee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin yksityismetsiä.

Retkillä olivat erityisesti esillä yksityisteiden siltojen ja rumpujen tilan selvittely sekä niiden kunnostukseen liittyvät vaatimukset ja mahdollisuudet.

Irmeli Ruokanen ja Antti Karppinen totesivat parinkymmenen muun retkeläisen lailla vaellusesteitä ja kunnostustarpeita yksityisteiden silloissa ja rummuissa olevan.

Kuva: Toivo Kiminki

Kokonaan uutena tilanteena on metsäteiden kunnostushankkeissa tullut esille virtavesien ylitysrakenteita, siis siltoja ja tierumpuja, koskeva vesilain vaatimus.

Lain mukaan rakenteet eivät saa estää vesieliöiden vapaata liikkumista. Laki on vanha, mutta sen noudattaminen on uutta ja on jo hidastanut ainakin yhden tiehankkeen etenemistä Pudasjärvellä.

Otso Metsäpalveluiden asiakasvastaava Jani Kettukangas kertoi näin käyneen yhtiön suunnittelemassa Sotivaaran metsätien kunnostuksessa.

– Peruskorjaussuunnitelma oli valmis toteutettavaksi. Sotiojan betonirummulle ei siinä ollut aikomus tehdä mitään. Pyysimme ely-keskuksen lausuntoa ojan yläjuoksulla olevan Syötteen kansallispuiston vuoksi.

Hanke on toistaiseksi keskeytetty, mutta tavoite on, että tiekunta ja ely-keskuksen viranomaiset otettaisiin koolle jatkotoimia pohtimaan, Kettukangas kaavaili.

Metsähallituksen meneillään olevan Esteet pois 2 -hankkeen projektipäällikkö Antti Karppinen kertoi käyneensä tutkimassa nykytilanteen Sotiojalla.

– Edellisessä hankkeessa laaditun pisteytyksen mukaan este on paha, pisteitä kertyi 56, kun niitä enimmillään voi olla 65. Alin esteeksi määriteltävä pistemäärä on 25.

Ratkaisujakin tilanteeseen löytyy, eräs olisi korvata esteen aiheuttava betonirumpu sillalla, Karppinen arvioi.

Retkipäivässä Sarakylässä mukana ollut Metsäkeskuksen pohjoisen alueen luonnonhoidon asiantuntija Irmeli Ruokanen kertoi vesilain vaatimusten nousseen esille vasta Metsähallituksen Eräpalveluiden Esteet pois -hankkeen myötä.

Lain vaatimuksia ei ole valvottu, vaikka teiden kunnostushankkeisiin on käytetty metsätalouden Kemera-avustuksia.

Tästä lähtien rahoituksen saannissa on ehtona ely-keskuksen lausunto vesieliöiden kulun esteettömyydestä, kertoi Ruokanen, joka kuuluu Esteet pois 2 -hankkeen ohjausryhmään.

– Ennen hankkeen aloittamista on tehtävä sen alueen virtavesien inventointi, joissa kyllä edelleen tekemistä riittää.

Ruokasen mukaan vain pieni osa maakunnan virtavesien esteistä on kartoitettu.

Erityisen iloinen Ruokanen oli siitä, että esteettömyys nousi esille Metsäkeskuksen alaisen Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvoston aloitteesta.

Koordinaattori Timo Pisto Metsäkeskuksesta kertoi vaellusesteiden olleen erittäin hyvin hoidossa silloin, kun VR:lla oli niistä ratojen rakentamisessa omat ohjeensa.

Sitten ne unohdettiin kokonaan jopa vuosikymmeniksi, hän harmitteli.