Pudasjärvellä on yhteensä viitisenkymmentä vesilaitosta, jotka toimivat paikallisesti eri kyläkulmilla.
Nyt Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa on ryhdytty toimiin pienten vesilaitosten varautumisen ja yhteistyön parantamiseksi.
Lokakuussa Pudasjärven kaupungintalolla käynnistettiin Pienten vesilaitosten varautumisen suunnittelun ja yhteistyön kehittäminen -hankkeen käytännön työ vesilaitostoimijoiden kanssa.
Hankkeen taustalla on huoli vesilaitosten varautumissuunnitelmien tilanteesta ja käytännön valmiudesta ongelmatilanteisiin.
– Vesihuoltolaitoksilla tulee olla valvontaviranomaisille toimitettu ajantasainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta, Pudasjärven kaupungin tekninen johtaja Eero Talala kertoo perusteita.
Vesihuoltolain mukaan varautumissuunnitelmat pitäisi olla jo laadittuna, mutta näin ei ole. Kaikkiaan varautumissuunnitelma pitäisi olla tehtynä kolmellakymmenellä laitoksella Pudasjärvellä niiden asiakasmäärien ja veden kulutuksen perusteella. Pudasjärvellä suunnitelmat ovat hyvät viidellä laitoksella, jotka ovat Hirvaskosken, Metsälän, Pudasjärven, Syötteen ja Taipaleenharjun laitokset. Muilla laitoksilla on joko täydennettävää tai suunnitelmat puuttuvat täysin.
Tilaisuudessa kuultiin, että parasta aikaa Oulunkaaren ympäristövalvonnan käsittelyssä on useiden laitosten suunnitelmia, mutta niiden käsittely valmistuu aikaisintaan joulukuussa.
Hankkeen käytännön työ alkaa marraskuun alussa Kuusamosta ja etenee Taivalkosken kautta Pudasjärvelle, jossa pidetään seuraava infotilaisuus joulu-tammikuussa.
– Sen jälkeen kootaan toistensa läheisyydessä toimivia vesilaitoksia yhteen, ja kolmen-neljän vesilaitoksen porukalla mietitään yhteistyökuvioita omissa tilaisuuksissaan, Talala avaa suunnitelmia.
Marraskuussa hankkeen työntekijänä aloittaa Vesa Arvonen. Lisäksi mukana tulee olemaan Pudasjärvellä paikallinen asiantuntija. Hankkeessa ammattitaitoisilta henkilöiltä saa apua sekä laitoskohtaisen suunnitelman että varautumiseen liittyvien toimenpiteiden tekemiseen.
– Varsinaisen työn tekevät vesilaitoksen vastaavat henkilöt. Hankkeen avulla työhön annetaan hyvät valmiudet työhön, Talala korostaa.
Kaikilla talousvettä toimittavilla yhteisöllä ei ole pakkoa tehdä omaa valvontasuunnitelmaa. Pudasjärvellä näitä laitoksia on parikymmentä. Talala painottaa, että vesilaki koskee myös tällaisia toimijoita.
– Myös heidän kannattaa tehdä riskiarvio sekä varautumissuunnitelma omaan järjestelmään nyt, kun siihen saa asiantuntijan apua.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää vesilaitosten yhteistyötä niin, että esimerkiksi varautumiseen liittyvää kalustoa voidaan hankkia yhdessä.
Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 120 000, josta puolet katetaan ely-keskuksen avustuksella ja puolet kuntien varoista tasan Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kesken. Hanke käynnistettiin huhtikuussa ja se päättyy 31.12.2020.
– Vesilaitoksille palvelut eivät maksa mitään, joten niitä kannattaa nyt ehdottomasti käyttää hyväksi, muistuttaa hankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Terttu Määttä.
– Minulla on varma tuntuma, että suunnitelmat saadaan ajan tasalla, mutta korostan vielä yhteistyön tärkeyttä. Yhteistyötä tarvitaan lisää, Talala uskoo.
Hankkeen tavoitteet
Jokaisella vesihuoltolaitoksella on tarkoituksenmukainen ajan tasalla oleva, riskinarvion mukainen varautumissuunnitelma
Vesihuoltolaitosten hallinnointi ja hoito perustuu riittävään asiantuntemukseen.
Kriittisiä laitosten yhteyshankintoja selvitetään ja toteutetaan.
Kehittämistoimenpiteiden laadinta.
Pudasjärven kaupungin tekninen johtaja Eero Talala kannustaa vesilaitosten toimijoita aktiivisuuteen.
– Nyt olisi hyvä aika käydä ottamassa valokuvia omasta vesilaitoksesta ja kaivosta, Talala kannustaa suuntaamaan kameran kanssa pumppaamoille ennen kuin talvi iskee kokonaan päälle. Kuvista on hyötyä suunnitelmia laadittaessa.
Teknisen johtajan mukaan riskien arvioinnissa ja häiriötilanteisiin varautumisessa pitää ottaa monia asioita huomioon. Esimerkkinä varautumisesta hän nostaa esille ohjeistukset:
– Onko teillä kaivon läheisyydessä ohjelappu siitä, miten desinfiointivalmiutta käytetään, jos ongelmatilanne tulee?
Talalan mukaan on tärkeää, että vesilaitokset tekevät yhteistyötä, koska häiriötilanteen sattuessa apua on jostain saatava, vaikka viime kädessä kaupungilla onkin turvattava veden saanti tavalla tai toisella.
– Nyt pitäisikin miettiä, miten voidaan varmistaa, että suunnitelmaan kirjatut asiat toteutuvat, jos jotain sattuu.
Nelisen vuotta sitten päivitetyssä Pudasjärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on käsitelty myös yhdysvesijohtojen rakentamista laitosten välille.
– Yhdistämiseen ei tuolloin ollut innokkuutta suurten kustannusten takia.
Varautumisessa oleellisia ovat myös talousasiat. Talala kehottaakin vesilaitoksia kiinnittämään huomiota myös varallisuustilanteeseen. Talalan mukaan osa pienistä vesilaitoksista elää lähes kädestä suuhun, vaikka tulevaisuuden varalle kannattaisi kerätä pesämunaaVesilain mukaan laitosten on perittävä perusmaksua ja kulutukseen perustuvaa vesimaksua.
– Pudasjärvelläkin on toimijoita, jotka eivät maksa vedestä.