Juha Hagelberg
Pudasjärveläisen sotainvalidi Esko Pirin rintamamiestalo Jonguntiellä siipirakennuksineen sai viime viikolla uuden maalin pintaansa, kun paikanpäällä kävi vajaan vuorokauden huhkimassa maalausliike Varmaväri.
Yli-Iin sillankorvasta kotoisin oleva kaveriporukka – Arttu Hartikka, Aappo Räihä, Topi Kallioranta ja Anttoni Saraste – on vuodesta 2013 saakka maalannut kesät talojen ulkoseiniä ja kattoja ympäri maata, mutta opiskellut talvet.
Viimeisen kolmen kesän aikana on ohjelmassa ollut myös hyväntekeväisyyskohde sotiemme veteraanien hyväksi. Talkooprojektit alkoivat pari vuotta sitten Rovaniemeltä. Seuraavaksi maalattiin sotaveteraanin talo Oulussa ja tälle kesälle kohde löytyi Pudasjärveltä.
– Ilmoitimme asiasta sosiaalisessa mediassa ja ensimmäinen, joka ehti ottaa yhteyttä, oli Pohjois-Pohjanmaan piirin Sotainvalidien Veljesliiton toiminnanjohtaja Eeva Vikström. Asia oli sillä selvä, kertoi maalausliikkeen puhemiehenä toimiva Räihä.
Keskiviikko iltapäivällä alkoi vanhan maalin poisto käsin rappaamalla. Pohjatöitä tehtiin aamun pikkutunneille saakka.
Maalarit kehuivat vanhankansan talkoomeininkiä. Maalitkin oli saatu lahjoituksena Eskaro Oy:ltä. Töihin osallistui koko talon väki, veljekset Paavo ja Keijo sekä siskonsa Kaisu, jonka huolena oli huoltopuoli.
Maalarit eivätkä malttaneet urvahtaa kuin muutaman tunnin saunan eteisessä ja työt jatkuivat aikaisin aamulla. Torstai-iltapäivällä oli pohjamaalin päälle jo vedettynä valmis pinta. Vain vuorilaudat olivat paikoilleen laittamatta.
Keijo Piri muisteli, että viimeksi talo oli saanut uutta maalia pintaansa 40 vuotta sitten. Myös talon isäntä Esko Piri kävi kuumasta ilmasta huolimatta työnjälkeä tarkastamassa ja muisteli itse maalanneensa sen alkuperäisen vuonna 1953.
Suurimpana huolena meneillään olevassa projektissa isännällä oli se, että maalareilta taisi sotkeutua housut. Veteraani muisteli, etteivät housut noin pahoin likaantuneet, vaikka Kannaksella tukinammus räjähti vieressä.
– Makasin tykinammuksen jättämässä montussa ja siihen tuli toinen laaki viereen. Kuulo meni, mutta juuri ja juuri henki säilyi. Siitä tuli iänikuinen invaliditeetti.
Varmaväri -maalausliikkeensä Räihä ja Hartikka perustivat aikanaan kesätöiden takia.
Molemmat opiskelivat opettajiksi, eikä ammattia vastaavaa työharjoittelupaikkaa kesäksi löytynyt. Joukkoon liittyivät työmiehinä myöhemmin Kallioranta ja Saraste niin ikään kesätyön puutteessa.
Hartikka valmistui hiljattain opettajain valmistumislaitokselta ja Räihä opiskelee vielä liikunnanopettajaksi, mutta maalaushommia itsensä yrittäjinä opiskelurahat tienanneet eivät aio lopettaa:
– Talvet opetetaan ja kesät maalataan, kaverukset naureskelevat. – Ainakin kerran kesässä pyritään maalaushommia tekemään sotaveteraanien hyväksi jatkossakin.
Agrologiksi opiskelevalle Kalliorannalle kesämaalarin hommat saattavat loppua tulevan ammatin sesonkiaikana ja yrittäjänä toimivalle Sarasteella saattaa myös olla muuta puuhaa.