Pudasjärven pienten vesihuoltolaitosten suunnitelmat riskienhallintaan ja häiriötilanteisiin varautumiseen halutaan viimein saada kuntoon. Asian edistämiseksi meneillään on Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken alueella pienten vesihuoltolaitosten varautumissuunnittelun ja yhteistyön edistämishanke.
Pudasjärvellä on 32 pientä vesiosuuskuntaa, joiden toiminta-alueet on määritelty valtuustossa vuonna 2004. Osaa toiminta-alueista on päivitetty vuonna 2008 ja 2014.
– Näillä vesihuoltolaitoksilla on ollut velvoite tehdä riskienkartoitus ja häiriötilanteisiin varautumissuunnitelma jo kolme vuotta sitten joulukuun loppuun 2016 mennessä, summaa Ritva Kinnula, joka toimii hankkeessa asiantuntijaroolissa yrityksensä RT-Infrapalvelut Oy:n kautta.
Apua on saatavilla käytännön työhön. Vesihuollon koulutuspäällikkö Vesa Arvonen Suomen ympäristökeskukselta on loppuvuoden aikana perehdyttänyt vesilaitosten toimijoita suunnitelmien tekoon liittyvissä asioissa. Pudasjärvellä järjestettiin loppuvuodesta neljä alueellista tilaisuutta.
– Vastaanotto on ollut hyvä ja valtaosa kutsutuista on saapunut paikalle. Näyttää siltä, että vesilaitokset ovat halukkaita parantamaan toimintaa, Kinnula summaa.
Seuraavassa vaiheessa maastoudutaan siten, että Vesa Arvonen vierailee kunkin laitoksen vedenottamolla ja tutustuu laitosten toimintaan.
– Sen jälkeen istutaan alas ja aletaan kirjata riskejä ja suunnitella riskienhallintaa, Arvonen listaa.
Arvonen suosittelee riskienhallinnasta huolehtimiseen netissä käytettävää WSP-riskienhallintatyökalua. Tietojärjestelmä on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla, ja vesilaitokset voivat ottaa työkalun maksutta käyttöönsä.
– Vaikeinta riskiarvioinnin teossa on todennäköisyyksien arvioiminen. Vaikka riski tuntuisi kuinka epätodennäköiseltä, se saattaa toteutua, hän painottaa.
– Paras toimenpide on riskien poistaminen, mutta aina se ei ole mahdollista. Silloin pitää pyrkiä hallitsemaan riskejä.
Vesilaitosten on toimitettava riskiarvio perustuva häiriötilanteisiin varautumissuunnitelma ympäristönsuojeluviranomaisille eli Pudasjärvellä Oulunkaaren ympäristöpalveluille, pelastusviranomaiselle eli Pudasjärvellä Oulu-Koillismaa pelastuslaitokselle ja Pudasjärven kaupungille. Osa vesihuoltolaitoksista on jo toimittanut riskiarvion ympäristöpalveluille.
– Puhdas vesi ei ole automaatio. Vesilaitoksille on nyt saatavilla ilmaista apua ja sitä kannattaa ottaa vastaan, Oulunkaaren ympäristötarkastaja Kalle Oiva painottaa ja kiittää pienten vesilaitosten toimijoita arvokkaasta työstä.
Riskiarvion perusteella tehty häiriötilanteisiin varautumissuunnitelma pitää puolestaan toimittaa Ely-keskukselle. Viranomaiset voivat tarvittaessa vaihtaa tietoja keskenään.
– Myös häiriötilannesuunnitelmaan löytyy malli, Vesa Arvonen esittelee lomakepohjaista mallia.
Vesihuoltolaitoskohtaisten suunnitelmien tekemisen lisäksi hankkeen avulla halutaan lisätä laitosten välistä yhteistyötä. Esimerkiksi yhteiset hankinnat ja sopimukset olisivat monissakin tapauksissa hyödyllisiä.
– Tavoitteena on kokoontua alueellisesti vielä uudestaan ja katsoa sitten, millaisia yhteistyökuvioita syntyy, Kinnula painottaa.
Kesälle on suunniteltu myös yhteisiä harjoitustilaisuuksia. Hankkeen puitteissa on tarkoitus järjestää myös vesityökorttikoulutusta.
Mitä sitten, jos oman vesilaitoksen vesi saastuu jostain syystä? Tämän kysymyksen joutuvat esittämään itselleen myös pienten vesiosuuskuntien toimijat ja osakkaat.
– Aina on joku paikka, mistä vettä saa, miettii Ritva Kinnula, mutta toteaa olevansa jossain määrin huolissaan pienten laitosten toimintakyvystä varsinkin häiriötilanteiden sattuessa kohdalle.
Pitkät välimatkat vaikuttavat siihen, että yhdysputkia on taloudellisesti vaikea rakentaa.
– Varavedenottamon rakentaminen voi tulla halvemmaksi.
Hankkeen puitteissa voidaan kartoittaa myös olemassa olevien yksityisten kaivojen tilannetta ja niiden mahdollista käyttöä häiriötilanteissa. Myös esimerkiksi yhteisten vesisäiliöiden hankinta voisi olla järkevää.
Valtaosa Pudasjärven vesiosuuskunnista on perustettu 1980-luvun alkupuolella.
– Jo niiden ikäkin vaikuttaa siihen, että korjaustarpeita on, pitkän työuransa Pudasjärven kaupungin teknisissä palveluissa tehnyt Ritva Kinnula tietää.
Pudasjärvellä on myös totuttu veden edulliseen hintaan. Se tarkoittaa sitä, että monessakaan vesilaitoksessa ei ole pystytty keräämään korjausrahastoa kovinkaan suureksi.
Vesilaitoksen hoitaminen tehdään pääasiassa talkootyönä.
– Monessa laitoksessa on tehty vain välttämättömimmät korjaustyöt. Onneksi useissa kohteissa on kuitenkin hoidettu hyvin esimerkiksi pumppaamojen suojaus eli niiden ympärille on rakennettu aitauksia ja rakennuksia.