Va­ral­la­olon muu­tok­set vai­kut­tai­si­vat myös Pu­das­jär­vel­lä – Va­ki­nais­ten lisäksi VPK:n mie­his­tö läh­tö­val­miu­des­sa

Palomestari Samuli Ervasti ja VPK:n puheenjohtaja Olli Riekki toivovat, että jos varallolosta luovutaan, palomiesten ansioaso ja vapaapalokuntalaisten korvaukset pystytään silti säilyttämään.
Palomestari Samuli Ervasti ja VPK:n puheenjohtaja Olli Riekki toivovat, että jos varallolosta luovutaan, palomiesten ansioaso ja vapaapalokuntalaisten korvaukset pystytään silti säilyttämään.
Kuva: Risto Pikkupeura

Pudasjärven paloasemalla on seurattu palomiesten varallaolokorvauksesta syntynyttä kiistaa. Mahdollinen varallaolojärjestelmästä luopuminen koskettaa myös Pudasjärven paloaseman toimintaa.

– Meillä on kaikkiaan nyt viisi–kuusi työntekijää, joista kolme on päällikkötasoisessa varallaolossa, kertoo palomestari Samuli Ervasti.

Varallaolo tarkoittaa sitä, että vapaalla kotonaan oleva on valmis lähtemään hälytyksen tulle tehtävään puolen tunnin sisällä. Aikaraja on lieventynyt vuosien aikana.

– Alkuun se oli 5 minuuttia. Hälytysaika piteni vuonna 2015 viiteentoista minuuttiin, ja nyt se on puoli tuntia.

– Käytännössä auto lähtee kuitenkin liikkeelle 6–7 minuutissa, muistuttaa VPK:n puheenjohtaja Olli Riekki.

Virka-aikana vakituisen henkilöstön lisäksi myös vapaapalokuntalaiset saavat hälytyksen.

Hälytyksiin lähdetään käytännössä minimissään yhden auton ja kahden miehen voimin. Pääsääntöisesti hälytyksiin lähtee viidestä kymmeneen henkilöä.

– Virka-ajan ulkopuolella VPK:llä on 1–2 varallaolijaa, kertoo Riekki.

– Varallaolojärjestelmä varmistaa sen, että hälytykseen on aina joku vastaamassa.

Varallaolojärjestelmä on perua vuosikymmenten takaa. Vastaava järjestelmä on käytössä myös esimerkiksi sairaaloissa lääkäreillä.

– Taustalla on yhteiskunnan muuttuminen. Talkoohengellä ei enää tehdä. Järjestelmä on perustettu 1970–80-luvuilla, eikä se enää ole 2000-luvun käytäntöä.

Varallaolosta saatava korvaus on 30 prosenttia palkasta, mikä on kuitenkin merkittävä tulo palomiehen palkkapussiin.

– Vapaapalokuntalaiset ovat vastaavasti työsuhteessa VPK:hon, mutta käytännössä palkan maksaa pelastuslaitos, sanoo Riekki.

Paras vaihtoehto olisi se, että palolaitoksella olisi riittävästi henkilöstöä ympärivuorokautisesti töissä.

– Mutta se vaatisi yhteiskunnalta rahaa.

– Palvelutaso paranisi ja oltaisiin aina välittömässä lähtövalmiudessa, toteaa Ervasti.

Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Miten silloin käy vapaapalokuntalaisten motivaation ja työtehtävien.

– Hälytyksiä olisi, mutta tehtävämäärä vähenisi vpk:laisten osalta, eikä myöskään tulisi varallaolosta saattavaa korvausta. Olisiko silloin vapaapalokuntalaisilla motivaatiota olla mukana, miettii Riekki.

Lue lisää keskiviikon 27.5.2020 Iijokiseutu tai näköislehti.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä