Etsinnöissä mukana lentokoneet, kelkkailijat, koirapartiot ja sukeltaja
Huhtikuun lopussa Pudasjärvellä ja Taivalkoskella järjestetyssä etsintäharjoituksessa pääpaino oli yhteistoiminta lentokoneiden kanssa, mutta myös maapartioille oli töitä. Harjoitukseen osallistui muun muassa vapaaehtoisten koirapartioita Oulusta, Taivalkoskelta ja Kuusamosta.
Harjoituksen johtaja Pudasjärven SPR:n ja läänin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan puheenjohtaja Esa Erkkilä kertoi harjoituksen keskittyneen taajamaolosuhteisiin yhdessä lentopelastuksen kanssa.
– Lentopelastuksen tehtävänä on löytää kohteita ja myös opastaa maaporukoita paikalle.
Koirapartioiden ohella mukana olikin muun muassa kelkkaryhmiä, mönkijöitä, autoja jopa sukeltaja.
– Vapaaehtoisilla ei ole paljoa kokemusta toimimisesta ilma-alusten kanssa ja nyt sitä pystyttiin harjoittelemaan.
Harjoituksen alussa todettiinkin jo yksi ongelmapiste. Vaikka eri viranomaisilla ja vapaaehtoisilla on käytettävissään yhteinen Virve-verkko, ei kaikkien kesken kuitenkaan ole käytettävissä yhteisiä kanavia, harmitteli Erkkilä.
Yhteisharjoitukseen osallistui Pudasjärven lentokentällä 75 henkeä kuudella koneella. Suomen lentopelastusseuran puheenjohtaja Heikki Heinonen pitää Koillismaan ja Pohjois-Suomen lentoetsintävalmiutta hyvänä. Koneita ja miehistöjä löytyy muun muassa Kuusamosta, Ranualta ja Kemistä.
– Pudasjärvelläkin on lentokone ja koulutettuja henkilöitä, mutta he eivät ole hälytysryhmänä.
Jokaisella harjoituskierroksella lensi kolme konetta. Kaikkiaan tehtiin 24 harjoituslentoa päivän aikana. Koneet lensivät etsintäkuviota, jolloin määrätty alue käytiin läpi.
Lentoetsinnän etuna on, että laajoja alueita voidaan haravoida nopeasti, Heinonen kertoi.
– Lisäksi käytetään tarvittaessa helikoptereita ja miehittämättömiä lentoaluksia.
Esimerkiksi poliisilla onkin jo muun muassa pienoiskoptereita eli droneja.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun joukot kouluttautuvat myös käyttämään etsintätilanteisiin tulevia kyläläisiä ja muita vapaaehtoisia.
– Etsintätilanteissa mukaan tulee usein esimerkiksi kyläläisiä. Heidät pikakoulutetaan etsintään, kertoo Vapepa-johtaja Tauno Bräysy.
– Kyläläisillä on hyvä paikallistuntemus ja he usein saattavat myös tuntea etsittävän ja mahdollisia alueita, joilla hänellä on tapana kulkea.
Paikalle tulevat etsijät suhtautuvat yleensä hyvin pikakoulutukseen.
– He tuntevat maaston, mutta pikakoulutuksella he pystyvät toimimaan myös johdetusti, kuvaa Vapepa-johtaja Antero Salo.
Koillismaalla Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmiä on aika hyvin.
– Meillä on toimivia, koulutettuja ryhmiä ja paikallistoimikunnat toimivat aktiivisesti, kiittelee Erkkilä.
Hälytykset vapaaehtoisille tulee nykyisin tekstiviestinä, joihin vastaamalla saadaan nopeasti myös kuva saatavilla olevista joukoista.
– Ennen sadan ihmisen hälyttämiseen meni aikaa kaksi tuntia, nyt sama joukko saadaan koolle 5-10 minuutissa.
Etsintämenetelmät ovat myös kehittyneet.
– Nyt otetaan käyttöön niin sanottu MSO-etsintä, joka lyhyesti tarkoittaa: Missä sie oot? Etsittävästä pyritään luomaan kuva, mihin hän olisi voinut mennä ja suunnataan nopeasti etsintää niihin paikkoihin, sanoo Erkkilä.
