Vain mopoautot ovat vähentyneet Pudasjärvellä rekisteröityinä olevien ajoneuvojen joukosta viime vuosina.
Traficomin tilastojen mukaan niitä oli viime vuodenvaihteessa vain kaksi.
Enimmillään mopoautoja on ollut täällä vuonna 2007, kahdeksan kappaletta.
Vaikka kaupungin väkimäärä on tällä vuosituhannella vähentynyt noin 2200:lla, erilaisten ajoneuvojen määrä vain nousee.
Vuonna 2000 olisi jokaiseen Pudasjärvellä rekisteröitynä olleeseen henkilöautoon riittänyt 1,79 pudasjärveläistä matkustajaa kuljettajan lisäksi.
Asukkaita oli silloin 10 231 ja auton haltijan kotikunnan mukaan rekisteröityjä henkilöautoja 3661.
Viime vuodenvaihteessa matkustajia olisi ollut enää 0,36, jos kaikki henkilöautot olisi edes samaan aikaan liikenteeseen saatu.
Kahdessakymmenessä vuodessa Pudasjärven väkiluku oli pudonnut 7990:een. Henkilöautoja heillä oli 5842.
Pakettiautojen määrä on kahdessa vuosikymmenessä reilusti kaksinkertaistunut. Pudasjärvellä niitä oli vuodenvaihteessa rekisterissä 1280.
Kuorma-autoja oli 365, linja-autoja 61.
Vaisuinta on ollut traktoreiden lisääntyminen, vuosituhannen alusta määrä on noussut 1282:sta 1961:een.
Tuntuva osa traktoreista on tosin sellaisiksi rekisteröityjä liikennekelpoisia mönkijöitä.
Pudasjärveläisten maastossa liikkuminen näyttää vaativan aiempaa runsaammin moottoroitua kalustoa myös talvella, rekisteröintimäärät näyttävät.
Kaksikymmentä vuotta sitten moottorikelkkoja oli rekisterissä 897, vuonna 2009 1034 ja viime vuoden lopussa jo 1447.
Ilmeisesti osa kelkoista oli matkailukäytössä vuokraamoilla ja safariyrittäjillä, mutta viranomaisten havaintojen mukaan myös rekisteröimättömiä kelkkoja hangilla liikkuu.
Toisenlainen matkailu näkyy tilastossa myös. Matkailuperävaunuja, tavallisemmin asuntovaunuiksi kutsuttuja, oli pudasjärveläisten käytössä joulukuun lopussa 257.
Tavaran kuljetukseen käytettäviä perävaunuja taas oli liikenteeseen otettavissa 2340 kappaletta, siis yli puoleen henkilöautoista niitä olisi riittänyt.
Liikenteessä täkäläisestä ajoneuvokannasta eivät kuitenkaan ole läheskään kaikki rekisterissä olevat.
Traficomin tilastoista selviää, että Pudasjärvellä oli vuoden vaihtuessa henkilöautoja liikennekäytössä 490 tuhatta asukasta kohti.
Määrä asettaa maaseutukaupungin itseään parempien joukkoon. Vähemmän autoistuneista kunnista suurin osa on isoja kaupunkeja.
Pienin automäärä tuhatta asukasta kohti on Helsingissä, 329. Pudasjärveä pienempi luku on myös esimerkiksi Tampereella, Espoossa, Oulussa, Lahdessa, Turussa ja Jyväskylässä.
Maaseutupitäjistä Pudasjärvi on vähiten autoistuneimmasta päästä.
Alle 490:n/1000 asukasta jäävät vain muutamat, esimerkiksi Liminka, Lumijoki, Merijärvi ja Sievi.
Lähiseudun kuntien vastaavia lukuja: Rovaniemi 501, Ii 505, Taivalkoski 516, Ranua ja Utajärvi 519, Puolanka 526, Posio 544, Kuusamo 555, Suomussalmi 559 ja Simo 562.
Suurin automäärä kunnan tuhatta asukasta kohti, 718, löytyy Isokyröstä.
Huppailukelkkailu eli vapaa-ajan kelkkailu käynnistyi Pudasjärvellä 1980-luvun puolivälissä, kun Pentti Riekki nykäisi moottorikelkkansa käyntiin.
Parhaimmillaan kyliltä Syötteelle ajeli 16-20 kelkan letkoja.
– Karvalakki päässä siinä mentiin. Kävimme Romekievarilla syömässä, muistelee Pentti Riekki nyt.
Kelkat olivat työkelkkoja. Nyt rekisteröintitilastoissa voi olettaa suuren osan olevan vapaa-ajan tarkoitukseen hankittuja.
Kasvu on ollut kelkkojen rekisteröinnin osalta ripeää. Nyt kelkkoja on Pudasjärvellä jo 1 447 kappaletta.
Nykyisin Riekki ajelee noin 1 000–1 200 kilometriä vuodessa. Parhaimmillaan kilometrejä tuli 10 000.
– Suunnittelimme reitit Syötteelle ja Pudasjärven alueelle. Näillä reiteillä ajetaan nykyisinkin, hän muistelee.
Ummenkelkkailulle eli vapaalle kelkkailulle Riekki kuitenkin toivoisi mahdollisuuksia Pudasjärvelle.
– Haimmekin jo kerran paikkaa, mutta emme saaneet sille lupaa. Nyt katsellaan uutta aluetta.