Padottujen lohijokivarsien Vaelluskaladelegaatio vieraili viime viikolla maa- ja metsätalousministeriössä sekä tapasi eduskunnassa omistajaohjausministeri Sirpa Paateron ja ympäristöministeri Krista Mikkosen.
Iijokivartisista mukana oli vihreiden kuusamolainen kaupunginvaltuutettu Mika Flöjt, jonka mukaan lähetystön tarkoitus oli muistuttaa hallitusta ohjelmansa mukaisista kirjauksista vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. kalojen luonnollisen vaelluskierron palauttaminen rakennettuihin vesistöihin, vaellusesteiden purkaminen ja ohittamineen sekä kalojen lisääntymisalueiden kunnostus.
Lisäksi kalatalousvelvoitteita on luvattu päivittää ja muuttaa vesilakia ulottamaan kalatalousvelvoitteet sellaisiinkin vesistöihin, joissa niitä ei ole. Suomessa on 160 pienvoimalaa, joista 90:ssä ei ole lainkaan kalatalousvelvoitteita tai joissa olemassa olevaa kalatievelvoitetta ei ole toteutettu.
– Esimerkiksi Oulujoen voimalaitoslupaehdoissa on maininta, että voimayhtiöiden pitää rakentaa kalatiet ja antaa niihin virrata viisi kuutiota vettä, totesi Flöjt Iijokiseudulle.
Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi talousarviossa olevaa kuuden miljoonan euron määrärahaa vaadittiin käytettäväksi sähköntuotannoltaan merkityksettömien patojen purkamiseen.
Flöjtin mukaan ministeri Jari Leppä ei ollut vaatimusta kuulemassa, mutta ministeriön virkamiehet olivat olleet sitä mieltä, että voitaisiin käyttää, jos hankkeille saadaan 50 prosentin yksityinen rahoitus.
Konkreettisina vaatimuksina Flöjtin mukaan oli hallitusohjelman toteuttaminen myös valtion omistajamissa voimayhtiöissä, jotka toimivat tällä hetkellä hallitusohjelman tavoitteita vastaan.
Flöjtin mukaan esimerkiksi Kemijoella voimayhtiöt ovat kirjelmöineet aluehallintovirastoon Lapin Ely-keskuksen käynnistämää kalatalousvelvoitteiden muuttamista vastaan ja Iijoellakin PVO on ollut hanketta hidastamassa.
– Vaelluskalat, lohi- ja meritaimen sekä vaellussiika ja nahkiainen nousevat kyllä padottuihin jokiin. Tämän todistavat tutkimukset.
Iijoen alajuoksun voimalaitosten suunnitelluista kalateistä Flöjt on sitä mieltä, että asia pitäisi ratkaista vaellusuomilla, jotka olisivat luonnonmukaisempia ja mahdollistaisivat kalojen kulun molempiin suuntiin.
– Ne olisivat lisäksi kustannuksiltaan halvempia ja esimerkkejäkin toimivista ratkaisuista löytyy, kuten Taivalkosken Kostonjoelta. Toimimattomia on Oulujoella, minkä takia samoja virheitä ei kannata toistaa Iijoella.