Kirkollisessa päätöksenteossa demokratia on toisaalta suoraa ja toisaalta välillistä. Oulun hiippakunnassa kirkkoherrat on valittu lähes poikkeuksetta suoralla kansanvaalilla. Neljän vuoden välein seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät paikallistasolle kirkkovaltuustoihin.
Kirkko on ollut edistyksellinen siinä, että äänioikeus vaaleissa on 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Paikallistasolla kirkkovaltuutetut päättävät seurakunnan toiminnan suurista linjoista, kuten tuloveroprosentista, toimintasuunnitelmista ja talousarviosta, tilinpäätöksestä ja strategiasta.
Kirkollisen päätöksenteon erikoisuus on alistusasiat. Esimerkiksi Pudasjärven seurakunnassa parhaillaan hallinnon käsittelyssä olevat kiinteistöjen myyntiasiat menevät tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Samoin papiston rekrytoinnissa tuomiokapitulilla on keskeinen rooli. Byrokratian ratas on tältä osin raskas, ja se pitkittää prosesseja.
Kokonaiskirkon tasolla ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, joka kokoontuu toukokuussa ja marraskuussa Turussa. Siihen kuuluu 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Piispat virkansa puolesta kuuluvat pysyvästi kirkolliskokouksen jäseniin.
Kirkolliskokousedustajien vaali on parhaillaan ajankohtainen, se toimitetaan 11. helmikuuta. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien kirkkovaltuustojen jäsenet, ja yhtymissä seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Papit äänestävät omista edustajistaan lääninrovastien pitämissä vaalikokouksissa. Oulun hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan 5 pappia ja 13 maallikkoedustajaa. Maallikkojäsenten vaalin osalta yksittäiset seurakuntalaiset voivat siis vaikuttaa vain välillisesti, paikallisten kirkkovaltuutettujen kautta.
Kirkolliskokouksessa käytetään merkittävää päätösvaltaa, sillä se tekee muun muassa kirkon oppiin ja työhön liittyvät päätökset. Myös talouden ja hallinnon linjauksia luodaan kirkolliskokouksessa. Käytännössä tämä on Pudasjärvellä näkynyt esimerkiksi verotulojen täydennysavustuksen pienentymisenä pari vuotta sitten.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunnassa luodut linjaukset vaikuttivat siihen, että kirkkohallitus muutti verotulojen täydennyksen jakoperusteita. Tämä päätös on suurimpana syynä seurakunnan taloustilanteen kiristymiseen, kun sen myötä tulopohjasta katosi 120 000 euroa. Seurakuntatyöhön vaikuttavista linjauksista mainittakoon myös kirkolliset kirjat. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi raamatunkäännöksestä, jumalanpalveluksissa käytettävästä kirkkokäsikirjasta, virsikirjasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta.
Kirkolliskokousvaalien ohella helmikuussa valitaan päättäjät hiippakuntavaltuustoihin. Ne ovat kohtuullisen tuoreita päätöksentekoelimiä, jotka ovat olleet toiminnassa vuodesta 2004 alkaen. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on yleisesti tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnissa ja sen seurakunnissa. Oulun hiippakuntavaltuustoon kuuluu 14 maallikkoa ja 7 pappia.
Kirkon tulevaisuustyöryhmä esitti taannoin hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista, mutta esitys kaatui sekä piispainkokouksessa että kirkkohallituksessa. Käytännössä hiippakunnan asioita linjaa tuomiokapitulin kollegio piispan johdolla, siksi byrokratian purku olisi ollut hiippakuntavaltuustojen osalta paikallaan. Kirkon tehtävän edistämistä ja tukemista voitaisiin hoitaa keveämmälläkin rakenteella.
Uusien kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuutettujen nelivuotiskausi alkaa 1.5.2020. Kokonaiskirkon, hiippakuntatason ja paikallisseurakuntien päättäjien keskeinen tehtävä on pitää huolta kirkon perustehtävän toteuttamisesta niukkenevien taloudellisten resurssien ja arvojen murroksen keskellä.
Timo Liikanen
Pudasjärven kirkkoherra