Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän Pudasjärven Kirjakaupan kohtalo on ollut pitkään vaakalaudalla, kun sitä reilut 20 vuotta luotsannut Aune Ekdahl päätti lähteä eläkepäiville.
Kaikeksi onneksi kirjakaupan lakkautuminen ei toteutunut, sillä Aunen aviomiehen veljentytär Tuija Wallgren päätti lähteä jatkamaan Aunen uraa. Päätös ei ollut helppo, sillä Tuija on asunut viimeiset 12 vuotta Pariisissa. Hän työskenteli Pariisin kansainvälisen koulun viestinnässä.
– Juureni ovat kuitenkin Pudasjärvellä. Vietin täällä lapsuuteni kesiä ja isäni on asunut Pudiksella viimeiset 20 vuotta. Isäni oli suurin syy muuttoon, mutta sitten piti saada vielä jotakin työtä täältä. Kirjakauppa oli luonnollinen jatkumo, joskaan päätös ei ollut mitenkään helppo.
Tuijalla on vain vähän aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä, mutta hän luottaa paljossa Auneen ja hänen kokemukseensa. Kirjoja hän on lukenut aina ja ala on kiinnostava.
Päätöstä helpotti myös, että lapset ovat jo aikuisia ja mies eläkkeellä. Pariisin koti säilytetään ainakin toistaiseksi, sillä tytär opiskelee Pariisissa ja asuu kotona.
– Mutta kulkevathan menopelit molemmin päin. Mies oli tekemässä kirjakaupan remonttia ja tytär sisustamassa ja hyllyttämässä.
Eikä turhaan, sillä nyt kirjakauppa on valoisa, viihtyisä ja löytyyhän sieltä aavistus Pariisiakin. Yhdessä nurkassa on lukunurkkaus ja kirjakaupan logosta tehdään leima, joka lyödään asiakkaan niin halutessa ostamaansa kirjaan ja se kertoo, mistä kirja on ostettu.
– Myönnän, että tämä idea on suoraan yhdestä Notre Damen vieressä sijaitsevasta kirjakaupasta monistettu Pudasjärvelle.
Logossa Pudasjärven vaakunan karhu istuu lukemassa. Idea on lähtöisin Wallgrenilta itseltään ja logon toteutti hänen pariisilainen ystävänsä.
Ideoita uuden kirjakauppiaan päässä on paljon. Esimerkiksi on tarkoitus järjestää kirjailijavierailuja.
Kirjakaupan avajaiset pidetään toukokuun loppupuolella, mutta ovet ovat jo nyt auki.
– Kun nyt kerran olen jo täällä paikkoja järjestelemässä ja hyllyttämässä.
Wallgrenin perheessä vallitsee varsinainen kielten sekamelska. Tuija puhuu lapsilleen suomea, suomenruotsalainen mies ruotsia, lapset puhuvat keskenään englantia ja kun tyttären poikaystävä on paikalla, silloin puhutaan ranskaa.
– Ei ole väliä, millä kielellä puhutaan vaan sillä, mikä sanoma puhujalla kulloinkin on. Samoin pidän sellaisista kirjoista, joilla on jotakin sanottavaa lukiujoilleen.
