Vuosipari 1917 ja 1918 muistuttaa meitä itsenäisen Suomen raskaasta, mutta hyviin tuloksiin johtaneesta historiasta.
Ruotsin ja Venäjän alamaisuudesta vapautunut Suomi on työllään ja puolustautumisellaan onnistunut kohoamaan maailman parhaimmistoon paikkana asua ja elää.
Taloutta ja sivistystä on rakennettu rintarinnan. Viisaalla politiikalla on ratkaistu syviäkin ristiriitoja. Maa on vakiinnutettu läntiseen talouteen ja kulttuuriin.
Menneeseen verrattuna Suomi aloittaa uuden vuosisadan rauhallisemmissa, mutta poliittisesti ja taloudellisesti arvaamattomissa oloissa.
Epävarmuutta maailmaan luo idän ja lännen kylmän sodan paluun enteet. Liennytystä tarvitsevina osapuolina ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä, Pohjois-Korea, Turkki ja Lähi-idän valtiot.
Kiina on omalla tiellään ja Euroopan Unioni hakee tulevaisuuttaan. Väestönkasvu ja muuttovirrat kasvattavat epävarmuutta. Kaiken taustalla on voimapolitiikka, ilmastonmuutos, ympäristötuhot, hyvinvointierojen kasvu ja vaatimukset elinolojen kohentumisesta.
Neuvostoliiton hajoaminen ja uusi Venäjä herättivät toiveen jännitteiden lientymisestä. Kehitys näyttää nyt kääntyvän aiempaan. Kipupisteinä ovat Krimin alue, Ukraina, jopa EU:n sisällä entiset itäblokin valtiot.
Venäjän politiikasta johtuvien talouspakotteiden kielteinen vaikutus alkaa vaikuttaa myös Suomen talouden myönteiseen kehitykseen. Vientiin perustuva Suomen talous reagoi herkästi kansainvälisiin ongelmiin.
Menestymiseemme vaikuttavat myös maan sisäiset poliittiset, rakenteelliset, osaamis- ja asenneongelmat.
Maailman muuttuessa Suomen sisäinen kehitys juuttui liian kauan menneeseen aikaan. Sen mahdollisti sotakorvauksista jatkunut idänkauppa, maatalousvaltaisuus sekä valtion ja järjestöjen vahva ote järjestelmän ohjauksessa.
Tilanne kahlitsi yrittäjyyttä ja rakenteiden välttämätöntä uudistamista. Suomen integroituminen läntisiin ja markkinatalouden järjestelmiin toi muutospakon. Sen välttämättömyyttä ei ole riittävästi kyetty ja haluttu ymmärtää.
Suomen politiikassa ei nyt näytä olevan kaikilla tahoilla taitoa ja halua yhteen sovittaa menneen historian rakenteita ja menestystä luovia uusia ratkaisuja. Kansakunnan uudistuminen on vaarassa hajota menneen puolustajien ja muutoksen tekijäin pinnalliseksi riitelyksi.
Populistinen tilanne syö päätäntäelinten arvostusta ja työkykyä. Ilmiö on yleinen myös muissa maissa. Kansalaisten tyytymättömyys kasvaa ja luo poliittisia yksilö- ja ääriliikkeitä.
Uuden vuosisadan rakentaminen edellyttää nykyistä tasokkaampaa, osaamiseen ja tietotaitoon pohjautuvaa asiainhoitoa.
Suomen vauraan sivistysvaltion jatkokehittäminen edellyttää kaikilla tasoilla tietoperustaista ja maltillista tulevaisuuden rakentamista. Lähimpinä testikohteina ovat sote- ja maakuntauudistukset sekä kansalaisten ratkaisut lähiaikojen vaaleissa.
Kaikki se hyvä, mitä on saatu aikaan vuosisadassa, pitää jalostaa uusissa oloissa kansakunnan hyväksi. Vaikeat asiat eivät helpotu riitelyllä, vaan rakentamalla yhteistä tulevaisuutta lähtökohtana parhaat ja oikeudenmukaiset ratkaisut. Sen tulisi olla vaatimuksena meille kaikille.