Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Pudasjärvellä oli toukokuussa 496 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15,4 prosenttia työvoimasta. Pitkäaikaistyöttöminä oli 143 pudasjärveläistä. Avoimia työpaikkoja oli 37.
Ennen vuotta 2015 kunnat maksoivat sakkomaksuja ainoastaan yli 500 päivää työttöminä olleista, mutta viime vuonna kunnat velvoitettiin maksamaan osuus kaikkien yli 300 päivää työttömänä olleiden kuntalaisten työmarkkinatuesta. Kuntaosuus nousee, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää.
Kausivaihtelu työttömien määrässä on suurta, ja kesäkuussa työttömiä oli 17,4 prosenttia työvoimasta.
Pudasjärven kaupungilta kerrotaan, että paljon on tehty työttömyyden eteen, mutta tulokset eivät anna aihetta riemuun. Kehittämispuolen palvelusuunnittelija Ritva Kinnulan mukaan kuntaosuuslistalla henkilöliikennettä on suuntaan ja toiseen.
– Esimerkiksi touko–kesäkuussa listalta poistui 9 henkilöä, ja 24 tuli tilalle, Kinnula kertoo.
Yhden toimijan periaate parantaisi tuloksia. Kinnulan mukaan toimia tarvittaisiin jo ennen kuin työttömyys pitkittyy.
– Pitäisi tehdä enemmän töitä 0–300 päivää työttömänä olleiden kohdalla. Kunnille tulee työllistettäväksi vain ne henkilöt, joita TE-toimiston toimenpiteillä ei pystytä työllistämään, Kinnula sanoo.
Kinnulan mukaan hajautettu vastuu työttömyyden hoidossa ei palvele työtöntä eikä ole taloudellisestikaan järkevää.
– On resurssien tuhlausta, että kunnalla ja valtiolla on saman tyyppinen organisaatio hoitamassa samaa asiaa. Asiakkaan etua palvelisi paremmin, että olisi yksi kokonaisuudesta vastuussa oleva toimija, Kinnula painottaa.
Palkkatuki on usein käytetty valtion kustantama apukeino työllistämiseen.
Kaupungilla työskentelee palkkatuella nyt noin 16 henkilöä ja vuositasolla noin 34 henkilöä. Suurin osa heistä on määräaikaisessa työsuhteessa.
Sama pätee Laavu-hankkeeseen, sillä etenkin kyläyhdistyksissä palkkatuen loppuminen tietyn henkilön kohdalla tarkoittaa myös yleensä työsopimuksen päättymistä. Laavu-hankkeessa pyritään muun muassa luomaan toimintamalleja, joilla parannetaan työttömien pääsyä takaisin työelämään.
Laavu-hankkeen projektikoordinaattori Aili Jussilan mukaan hanke on saanut tunnustusta siitä, että se on parhaiten työllistänyt hanke Pohjois-Pohjanmaalla.
Laavu-hankkeella oli kesäkuun lopussa 93 asiakasta, joista työllistetty oli 53. Suurin osa työllistyi palkkatuella, mutta 9 henkilöä on palkattu ihan ”kovalla rahalla” eli ilman valtion tukea. Luku pitää sisällään kausityöllistetyt, kuten kesätyöläiset.
Yhdistykset saavat käytännössä kaikkien työllistämiensä työttömien palkkakustannukset takaisin: palautukset koostuvat palkkatuesta ja Pudasjärven kaupungin kustantamasta kaupunkilisästä.
Palkkatuetun työvoiman käyttöä sääntelevät monet säännökset.
Seurantaa palkkatukityöllistettyjen pysyvästä työllistymisestä ei ole, joten herää kysymys siitä, onko työttömien aktivointitoimilla pidemmällä aikavälillä työttömien työllistymistä parantavaa vaikutusta. Laavu-hankkeesta vakuutetaan että vaikutusarviointia aiotaan tehdä hankkeen edetessä. Hanke on ollut toiminnassa nyt puolitoista vuotta.
Palkkatuki ei ole kestävä ratkaisu. Kinnula uskoo, että esimerkiksi syrjäkylille voidaan luoda pysyviä, ilman valtion tai kaupungin tukea kustannettuja työpaikkoja.
– On selvä, että palkkatuen maksaminen ei jatku loputtomiin. Esimerkiksi Itä-Suomessa ja Kainuussa on pystytty jo järjestöjen toimesta tuottamaan lähipalveluja, ja osa kunnankin palveluista, ilman palkkatukea. Toki se vaikuttaa palvelun hintaan, että sen on katettava kustannukset, Kinnula arvioi.
Laavun Jussila muistuttaa myös, että vaikka ensisijaisena tavoitteena on asiakkaiden työllistyminen, ei pysyvän työpaikan saaminen ole ainoa vaikutusarvioinnin mittari.
– Esimerkiksi ryhmätyöllistäjillä, useimmiten kyläyhdistyksillä, työyhteisön tuki on tärkeää. Ja tietysti se, että työntekijä saa palkkaa ja pääsee taas elämänsyrjään kiinni, Jussila listaa.
Pudasjärvi maksaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta noin 15–25 000 euroa kuukaudessa.