Yli-Iin Latvasuolle oli kerääntynyt keskiviikkona Turveporo-hankkeesta kiinnostuneita ihmisiä. Vuodesta 2017 käynnissä ollut hanke lähenee loppuaan.
Turveporo-hankkeessa selvitettiin, miten käytöstä poistettuja turvesoita voisi hyödyntää porotalouden käyttöön. Testisoina olivat Pudasjärvellä sijaitseva Leväsuo ja Yli-Iin Latvasuo.
Pudasjärven kaupunki on ollut Turveporo-hankkeen alullepanijana ja prosessissa mukana pitkään. Kaupungin ensimmäinen Poroinno-selvitys on tehty jo vuonna 2010. Muita osapuolia EU-rahoitteisessa hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus, Kiiminki-Kollajan paliskunta, Turveruukki ja Vapo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökän mukaan turvesuot vanhenevat koko ajan.
– Perinteisesti vanhoja turvesoita on muokattu kosteikoiksi, metsätalouteen ja peltoviljelyyn. Nyt haluttiin löytää uusi, porolle parempi menetelmä, Hannu Hökkä kertoo.
Hänen mukaansa hanke on mennyt mukavasti ja yhteistyö on ollut toimivaa.
– Hanke jatkuu ensi kevääseen, mutta haemme jatkoaikaa. Kolmessa vuodessa saisi paremman aineiston, Hökkä laskelmoi.
Luonnonvarakeskuksen Jouko Kumpulan mukaan uudet hyvät laidunmaat näkyisivät positiivisesti poronhoidossa.
– Kun on hyvä laidun, porojen kunto ja teurasmäärät kasvavat, hän toteaa.
Aiemmin poroille tärkeitä soita ja kuivia kankaita on muokattu Kumpulan mukaan paljon.
Turvetuotanto on aiheuttanut aiemmin huolta porotaloudelle.
– Olemme pitkään olleet löysässä hirressä. On mietitty, eikö tämä koskaan lopu, mutta nyt selkä on taittunut! Kollajan paliskunnan varaporoisäntä Jarmo Kynkäänniemi iloitsee.
Hänen mukaansa hankkeessa uudistetut turvesuot poroille mieluisia paikkoja ja yhteistyö on sujunut hyvin.
Kynkäänniemi uskoo, että uusien laitumien avulla porot pysyvät paremmin pois pihoilta ja tieltä. Se vähentää mahdollisia ristiriitoja myös poromiesten ja maanviljelijöiden välillä.
Tutkija Oili Tarvainen muistuttaa, että kaksi vuotta on lyhyt aika seurata kasvustoja ja siirtoja, mutta nyt voidaan jo nähdä tuloksia. Timotei-heinä ja tupasvilla ovat hänen mukaansa suorastaan villiintyneet, mutta raatteen siirto epäonnistui ja korte vasta kasvattaa juuriaan.
Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara on tullut seuraamaan hanketta innolla, sillä myös Ranualta on poistumassa lähiaikoina turvesoita ja samankaltaiselle hankkeelle voisi olla tarvetta.
– Luonnonvarat ja ympäristö ovat pärjäämisen edellytyksiä ja elinvoiman lisääminen kaikkien yhteinen tehtävä, Tuomivaara toteaa.
