Metsähallituksen hakkuut Koillismaalla kasvavat 60 000 kuutiolla vuodessa
Vuosille 2018-2023 laadittu luonnonvarasuunnitelma nostaa Metsähallituksen Koillismaan tiimin vuosittaisia hakkuusuunnitteita 60 000 kuutiometrillä vuodessa.
Edellisen suunnittelukauden aikana Koillismaan valtion metsistä hakattiin puuta keskimäärin 470 000 mottia vuodessa, uudella kaudella suunnitelmissa on ottaa 530 000.
Korjuumäärän lisäys merkitsee Koillismaan tiimiesimies Rami Nisseman mukaan sitä, että parhaillaan töissä olevien 12 hakkuukoneketjun jatkoksi on otettava pari motoketjua lisää. Lisäksi leimikoita riittää vielä Taivalkosken metsäoppilaitoksen harjoitustyömaiksi.
Metsien hyvä hoito on Nissema mukaan kasvattanut puuvarantoa siten, että hakkuiden pääpaino on harvennuksissa. Edellisellä suunnittelukaudella niiden osuus oli pinta-alan mukaan laskettuna 2/3-osaa, mutta vastaisuudessa osuus nousee 3/4-osaan.
– Keskenkasvuisena ei päätehakkuitakaan tehdä – hän viittaa viime aikoina paikallisesti esitettyyn arvosteluun: – Kyseisiä hakkuita on suoritettu lähinnä tervasroson vaivaamissa ja tykkylumen vaurioittamissa metsissä.
Hakkuista kertynyttä tuloa ohjataan Nisseman mukaan jatkossa suurempi määrä tieverkon kehittämiseen, mistä hyötyvät myös muut tienkäyttäjät.
Viiden vuoden aikana on Koillismaan alueelle tarkoitus rakentaa 30-35 kilometriä uutta metsätietä vuodessa. Panostus on merkittävä, sillä viimeiset kymmenen vuotta alueelle on tehty valtion metsäteitä vain viiden kilometrin vuosivauhtia.
– Rakentaminen painottuu Pudasjärven ja Taivalkosken rajamaille ja ajoitus perustuu alueen hakkuumahdollisuuksiin.
Esimerkiksi Puhoksen ja Taivalkosken Metsäkylän välisessä sydänmaassa on Nisseman mukaan paljon 1970-80 -luvulla uudistettua metsää, joka kaipaa nyt harvennusta.
– Tavoitteena on luoda vuoteen 2023 mennessä ympäri vuoden käyttökunnossa oleva tieverkko, jotta sillä pystytään nykyvaatimusten mukaisesti toimimaan.
Tällä hetkellä Koillismaan alueen kesäteiden peitto on vain 60-70 prosenttia – mikä Nisseman mukaan merkitsee, että lyhenevien talvien takia tarvittaisiin paljon enemmän korjuukalustoa. Uusilla tieinvestoinneilla pyritään turvaamaan teollisuuden puuhuoltoa jatkossa.
Metsäkoneilla kuorman vedätysmatkan kannattavuusraja on hänen mukaansa noin 600 metriä. Uudet tiet tulevat olemaan 1-1,5 kilometriä pitkiä, joita rakennetaan enimmäkseen aikaisemmin talviteinä toimineiden urien pohjille tai niiden vierustoille.
Metsävaltion tienpitopolitiikka on muutenkin muuttumassa perusteellisesti. Peruskunnostuksista ollaan Nisseman mukaan siirtymässä jatkuvampaan tienpitoon
Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että teitä ei enää päästetä niin huonoon kuntoon, että ne pitäisi lähes uudelleen rakentaa.
– Uusi toimintamalli merkitsee esimerkiksi teiden jatkuvampaa sorastusta ja tienvarsien tiheämpää vesakonleikkuuta. Tulevina vuosina peruskunnossapidon kalustotarve on 1,5 kertainen entiseen verrattuna.
Uudenlainen tienpito tarvitsee myös lisää urakoitsijoita. Nisseman mukaan nykyiset alueurakointisopimukset ovat voimassa ensi kevääseen saakka, jonka jälkeen ne pitää lain mukaan uudelleen kilpailuttaa.
Kilpailutuksissa ovat näihin päiviin saakka pärjänneet suuret ulkokuntalaiset koneyhtiöt, mutta Nisseman mukaan aliurakoitsijat ovat yleensä olleet paikallisia.
– Osa metsistä lähtevistä puurahoista palaa ainakin sitä kautta paikallistasolle.