Tun­tei­kas it­se­näi­syys­juh­la seu­ra­kun­ta­ta­lol­la

Juhlajumalanpalveluksen päätteeksi lähetettiin seppelpartio sankarihaudoille. Seurakunnan puolesta sitä olivat saattamassa mm. Arvo Niskasaari ja Henrik Hämäläinen. Loppumatkasta vastasivat paikallisten maanpuolustusjärjestöjen edustajat: Vesa Ervasti, Taisto Luukkonen ja Esko Törmänen.
Juhlajumalanpalveluksen päätteeksi lähetettiin seppelpartio sankarihaudoille. Seurakunnan puolesta sitä olivat saattamassa mm. Arvo Niskasaari ja Henrik Hämäläinen. Loppumatkasta vastasivat paikallisten maanpuolustusjärjestöjen edustajat: Vesa Ervasti, Taisto Luukkonen ja Esko Törmänen.
Juhlajumalanpalveluksen päätteeksi lähetettiin seppelpartio sankarihaudoille. Seurakunnan puolesta sitä olivat saattamassa mm. Arvo Niskasaari ja Henrik Hämäläinen. Loppumatkasta vastasivat paikallisten maanpuolustusjärjestöjen edustajat: Vesa Ervasti, Taisto Luukkonen ja Esko Törmänen.
Kuva: Juha Hagelberg

Itsenäisyyspäivän vietto huipentui Pudasjärvellä seurakuntatalolla järjestettyihin itsenäisyysjuhliin, jossa paikalla oli yleisöä penkit täynnä. Ylimääräisiä jakkaroita piti jo jumalanpalveluksen aikaan kantaa keittiöstä.

Jo kirkonmenojen aikana huomiota annettiin ansaitusti tilaisuuden kunniavieraille – sotiemme veteraaneille, joita oli paikalla vielä muutama.

421 kotiin palaamattoman muistoksi lähetettiin Riekinkankaan sankarivainajien haudalle seppelpartio.

– Millaista täällä olisi, jos taistelut olisivat aikanaan jääneet taistelematta, kysyi saarnassaan kirkkoherra Pekka Asikainen.

Sitä hän ei enempää uskaltanut ajatella – mutta totesi, että tänä päivänä taistelut käydään toisenlaisella rintamalla kuin aikanaan. Olemassa olevien kotoisten ongelmien lisäksi meitä painavat taas kansainväliset tapahtumat.

– Elämä on muuttunut kovemmaksi. Antaako se tilaa heikoille; lapsille, vanhuksille ja sairaille, hän kysyi – ja näki nyt erityistä tarvetta kristillisten arvojen nostamiselle sekä ymmärrystä todellisten pakolaisten hädän edessä ja itsehillintää ikävästä uutisoinnista huolimatta.

Päivän teeman mukainen siniristilippu ei ole Asikaisen mukaan sattuma, vaan menneet sukupolvet ovat sen siihen rukouksin laittaneet ja se kantaa tähän päivään.

– Se ei ole kuoleman merkki, vaan elämän, toivon ja tulevaisuuden suuri plussa.

Jumalanpalveluksen jälkeen itsenäisyysjuhlan tervehdyssanat lausuneen Vesa Holmströmin mukaan tilaisuudessa julkaistu CD-levy ”Tuttu tie kotiin” on kunnianosoitus merkittävälle sukupolvelle.

Niin levyn tuotto kuin vuodesta 2006 joulun alla järjestettyjen konserttienvarat on käytetty lyhentämättömänä paikallisten veteraanien hyväksi. Tarkoituksena on ollut, että he voisivat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista.

– Levyn kautta on tarkoitus siirtää veteraaniperinnettä uusille sukupolville, päätti Holmström ja luetteli viime joulusta joukostamme poistuneiden 19 pudasjärveläisen veteraanin nimet.

Kaupunginjohtaja Tomi Timosta edellinen veteraanien viimeinen iltahuuto kosketti.

Hän kehotti muitakin suhtautumaan heidän luomaan itsenäisyyteemme suurella kunnioituksella ja hartaudella. Myös hän muistutti, että miten pahimmillaan olisi voinut käydä.

– Kova hinta maksettiin, mutta se kannatti, hän totesi ja luotti tarpeen vaatiessa myös nykyiseen puolustuskykyymme, jonka merkitystä on viime aikoina alettu ymmärtää.

– Sen sijaan eriskummallinen tilanne on, että kun uhkariskit maailmalla kasvavat, meillä puolustusvoimien ja poliisien resursseja vähennetään.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki mukaili puheessaan opettaja Saimi Kaipaisen ”He palasivat” -veteraanikirjan takakannesta löytyvää runoa päivän teeman mukaisesti: ”Palattiin kotiin”.

Hänen mielestään runo kuvasi hyvin sitä, miten entisinä aikoina selvittiin. Oma isänsä oli saanut palata, mutta monelta oli aikanaan ”hopealanka” katkennut.

Sekä Kaipaisen runo että tilaisuudessa julkaistu veteraanilevy ovat hänen mielestään hyvä malli siirtää veteraanien perintöä eteenpäin.

Pudasjärven sotaveteraanien puheenjohtaja Paavo Pikkuaho vahvisti, että veteraanien perinneaikaan siirrytään vuoden 2017 jälkeen – jonka jälkeenkään muisto ei saa himmetä.

Siniristilippu –  elämän, toivon ja tulevaisuuden suuri plus-merkki.
Ilmoita asiavirheestä