– Narsismi on sanana negatiivisesti leimaantunut. Siitä on tullut kirosana. On kuitenkin myös tervettä narsismia ja se on sama kuin terve itsetunto, Jari Sinkkonen, arvostettu lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori puhui täydelle kirkkosalilliselle Pudasjärven seurakuntakodilla lauantaina.
Terve itsetunto on Sinkkosen mukaan sitä, ettei näe itseään kokonaan täydellisenä, eikä kelvottomanakaan. Kaikessa ei kukaan voi olla hyvä. Itsetunnon suhteen on myös hyviä ja huonoja aikoja, joskus aurinko paistaa ja joskus ei.
Sinkkonen vertaa itsetuntoa vesisäiliöön, jonka pinta nousee ja laskee. Epäonnistumiset ja häpeä laskevat veden pintaa.
Lastenpsykiatrian erikoislääkärin mielestä lasta ei koskaan saisi kiusoitella tai juksata.
Hän kertoo esimerkin nettivideosta, jolla tyttären kääntyessä katsomaan toisaalle, isä nappaa salaa jälkiruokavanukkaan hänen lautaseltaan.
– Sitten molemmat ihmettelevät minne vanukas on mennyt isä juksaa tytärtään sanomalla, että sinähän söit jo sen vanukkaan. Niin ei ehdottomasti saa koskaan tehdä, hän korostaa.
Torjuminen ja emotionaalinen hylkääminen on sietämätöntä.
– Itsetunnon pahin vihollinen on häpeä.
– Pitää muistaa, että samalla, kun lapsen motoriikka kehittyy, kehittyy myös taito tehdä epäsopivia asioita.
Sinkkosen yhdessä esimerkissä toisella vuodella oleva pikkulapsi levittelee fiikuksen mullat pitkin valkoista, äidin juuri imuroimaa mattoa. Sen jälkeen lapsi ryhtyy silppuamaan kasvin lehtiä.
Äiti tulee tilanteeseen ja kauhistuu. Ehkä reagoi jotenkin tilanteeseen, suu mutrussa.
Lapsi hämmästyykin, sillä tilanne on hänelle uusi.
Miksi häntä ei kehutakaan? Miksi äiti näyttää tuolta ja sen äänensävy on kimeä? Ihan erilainen kuin yleensä.
– Kun fiikuksen mullan levittämistä paheksutaan, lapsi tuntee häpeää. Silloin lapsi otetaan syliin, ja häntä lohdutetaan, Sinkkonen neuvoo.